“Siellä internetissähän se tämäkin nykyään tapahtuu” – sähköisestä kiinteistökaupasta

Oliko mummo tosissaan? Näin mietti Markus, kun mummo soitti Skypellä ja kertoi, että metsäkiinteistön lahjoitus voitaisiinkin tehdä ilman kaupanvahvistajaa – ja vielä internetissä! Heidän ei tarvitsisi olla lahjanteon hetkellä samanaikaisesti paikalla, samalla paikkakunnalla tai edes antaa valtakirjaa kenellekään. Lahjoitus onnistuisi molempien omiin aikatauluihin sopien, vain kirjautumalla omilla verkkopankkitunnuksilla kiinteistökaupan verkkopalveluun. Verkkopalvelussa voisi laatia lahjakirjan ja mummon laadittua alkuluonnoksen, molemmat voisivat käydä sitä muokkaamassa ja lopulta sen hyväksymässä – juuri kun heille itselleen sopisi.

Mummo oli onnekkaan sattuman johdosta tullut tietoiseksi tästä mahdollisuudesta. Hän oli etsinyt internetistä tietoa kaupanvahvistajista ja päätynyt kiinteistökaupan verkkopalveluun. Hän oli päässyt kirjautumaan sisään palveluun omilla verkkopankkitunnuksillaan ja olipa hänen omalla sivullaan näkynyt hänen omistamansa kiinteistökin. Mummon saatua Markus vakuutetuksi siitä, että “siellä internetissähän se tämäkin nykyään tapahtuu”, päästiin lahjakirjan valmisteluissa alkuun.

Mummo halusi lahjakirjaan ehdon Markuksen aviopuolison avio-oikeuden poissulkemisesta. Mainitusta ehdosta säätää avioliittolain 66 §, jonka mukaan “Lahjakirjan, kirjallisen suostumuksen, avioehtosopimuksen ja luettelon, joista säädetään 35 §:n 2 momentissa sekä 38, 42 ja 60 §:ssä, on, jotta ne olisivat päteviä, oltava päivättyjä, asianmukaisesti allekirjoitettuja ja kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistamia. Kiinteää omaisuutta koskeva lahjakirja tai suostumus voidaan allekirjoittaa myös kaupanvahvistajan oikeaksi todistamana.” Eli tuon ehdonko takia pitäisi nyt tehdä paperinen lahjakirja, jotta saataisiin kaupanvahvistaja mukaan?

Pykälän 2 momentti kuitenkin jatkui: “Jos kiinteän omaisuuden luovutus tehdään sähköisesti, lahjakirja tai suostumus voidaan antaa myös sähköisenä asiakirjana kaupankäyntijärjestelmässä maakaaren (540/1995) 9 a luvussa säädetyllä tavalla.” 

Maanmittauslaitoksen lanseeraama kiinteistövaihdannan verkkopalvelu on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen. Palvelussa tehtävä kiinteistökauppa tai vaikkapa kiinteistölahja syntyy ilman kaupanvahvistajaa ja lainhuuto tulee tämän jälkeen vireille ilman erillistä hakemusta. Palvelussa voi myös esimerkiksi luovuttaa vuokraoikeuden ja hakea kiinnityksiä, hakea sähköisen panttikirjan siirtoa sekä ilmoittaa kirjallisen panttikirjan haltijaa koskevasta muutoksesta. Niistä oikeustoimista, jotka vielä eivät ole mahdollisia sähköisessä palvelussa, voit lukea lisää yllä näkyvästä linkistä. Esimerkiksi alaikäisen puolesta ei ole mahdollista sähköisen palvelun kautta (ainakaan vielä) tehdä minkäänlaisia oikeustoimia. Verkkopalvelu tekee myös lukuisia automaattisia tarkistuksia kuten tarkistuksen siitä, onko kukaan oikeustoimen osapuoli edunvalvonnassa – tämä nimittäin on este verkkopalvelun käytölle.

Osaamisemme Legal Loungessa kattaa niin kaupanvahvistajan kanssa tehdyn kiinteistön luovutuksen kuin luovutuksen kyseisen verkkopalvelunkin kautta toteutettuna. Meiltä Legal Loungesta saat ammattitaitoista apua kiinteistöihin liittyen. Laadimme kiinteistöjen kauppa/lahja/vaihtokirjojen lisäksi muun muassa hallinnanjakosopimuksia sekä muita kiinteistön omistamisen aikaan liittyviä sopimuksia. Haemme myös puolestasi omistuksen rekisteröintiä eli lainhuutoa lainhuuto-ja kiinnitysrekisteriin. Meiltä saat lisäksi apua esimerkiksi kiinnitysten hakemisessa.

Lisätietoja: Hanna Rahikka

Kyseessä ei ole maksettu mainos, vaan yksi kirjoittajan lempiaiheista kiinteistöjä koskien.

Käytetyt lähteet: www.kiinteistoasiat.fi ja www.maanmittauslaitos.fi

Kesä on juhlan aikaa

Aloitimme toimintamme tasan viisi vuotta sitten kesällä 2012. Sinä hellepäivänä, kun veimme kaupparekisteriin asiakirjoja, meillä oli mahtava idea ja tasan yksi potentiaalinen asiakas. Olimme intoa täynnä ja autuaan tietämättömiä siitä, millainen tie meillä olisi edessä, kun aloitimme lakiasiaintoimistomme toiminnan käytännössä nollasta. Olimme löytäneet mahtavan katutason toimistotilan Etelä-Helsingistä Kapteeninkadulta – entisen maitokaupan, johon perustaisimme matalan kynnyksen lakiasiainpalvelutoimiston avointen ovien periaatteella. Visiomme oli uudenlainen lakitoimisto, jonne asiakkaiden olisi helppo tulla ja jossa me voisimme kohdata asiakkaan ihmisenä. Halusimme tehdä asianajosta yksilöityä asiakaspalvelua – konkreettista ongelmanratkaisua, joka ei jäisi ongelman suuruudesta, asiakkaan statuksesta taikka edes rahasta kiinni. Oli päivä numero yksi.

Ensimmäisinä päivinä istuimme lattialla läppäreiden kanssa ja soittelimme kaikki kontaktimme läpi. Suunnittelimme avajaisia ja erilaisia tapahtumia Legal Loungeen, annoimme haastatteluja radioon ja lehtiin. Pidimme kirjan julkaisutilaisuuden ja muutaman oikkaritilaisuuden, isännöimme ulkomaalaisia tuomareita & muita vieraita sekä kollegojamme. Tapasimme asiakkaita ja pian hoidimme oikeudenkäyntejä aina Kemissä, Kotkassa ja Hämeenlinnassakin saakka sekä korkeimmassa oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Palkkasimme assistentin ja avustavan lakimiehen.

Toimintamme on viimeisten vuosien ajan keskittynyt lähes puhtaasti perhe- ja perintöoikeuteen sekä rikosoikeuteen. Hanna liittyi osakkaaksi vuoden 2016 alusta ja Virve toi lapsioikeusosaamisensa meille tänä vuonna. Olemme yhdessä koonneet vuosien kokemuksemme asianajotoimistoista, suomalaisista sekä kansainvälisistä tuomioistuimista, pankista ja valtiolta, ja onnistuneet paketoimaan osaamisemme juuri meidän asiakkaalle sopivaksi, yksilöidyksi palveluksi. Teemme räätälöityä asiakastyötä ja tarjoamme asiakkaillemme konkreettista ongelmanratkaisua. Sitä se nimittäin on, asianajo – asiakaspalvelua puhtaimmillaan. Sitä teemme myös jatkossa.

Tänään jatkamme toimintaamme asianajotoimistona. Asianajotoimistona olemme osa Suomen Asianajajaliittoa, joka myös valvoo toimintaamme. Olemme onnekkaita, että tänä päivänä saamme keskittyä niihin juttuihin ja oikeudenaloihin, joissa meillä on valtavasti kokemusta ja asiantuntemusta. Kiitämme kaikkia asiakkaitamme, yhteistyökumppaneitamme ja kollegojamme – ilman teitä ei olisi meitä.

Skål!
11.7.2017 Helsingissä
Marja & Hanna

 

Lastensuojelun asiantuntija Virve Toivonen Legal Loungen lakimieheksi

OTL, VT Virve Toivonen on nimitetty Legal Loungen lastensuojelun asiantuntijalakimieheksi 1.3.2017 alkaen. Toivosen erityisosaamisena ovat lapsen oikeudet, lastensuojeluasiat ja perus- ja ihmisoikeuskysymykset sekä oikeusprosessiin liittyvät asiat. Toivonen toimii tutkijana Helsingin yliopistossa ja on mittavan tutkijauransa lisäksi toiminut hallintotuomarina hallinto-oikeudessa (pääpaino lastensuojeluasioissa) sekä apulaissyyttäjänä Helsingin syyttäjänvirastossa. Toivonen on myös vetänyt lapsen oikeuksiin liittyviä koulutuksia erityisesti tuomareille ja sosiaalityöntekijöille.

Toivonen väittelee oikeustieteen tohtoriksi keväällä 2017 aiheenaan lapsen oikeudet erityisesti lastensuojelussa. Hän on toimittanut marraskuussa 2016 julkaistun Lapsen oikeudet lastensuojelussa -teoksen, joka käsittelee laajasti ja käytännönläheisesti lapsen oikeuksia lastensuojelussa.

Virve Toivonen tulee vastaamaan Legal Loungen lastensuojeluun ja lapsioikeuteen liittyvistä toimeksiannoista, mukaan lukien lasten edunvalvonta-asioista. Legal Lounge toivottaa Virven lämpimästi tervetulleeksi joukkoomme!

Lisätietoja asiasta antaa toimitusjohtaja Hanna Rahikka, p. 050 302 6440 tai hanna.rahikka(a)legallounge.fi.

 

Iloista joulua!

happy child girl plaing with a snowman on a snowy winter walk

Vuosi 2016 on ollut Legal Loungelle tapahtumarikas. Osakkaamme Hanna Rahikka liittyi joukkoomme vuoden alusta ja on tuonut toimistollemme erityisesti perintö- ja rikosoikeuden erityisosaamista ja lisävoimia riidanratkaisuun. Lapsioikeuden saralla toimistollamme on tapahtunut paljon: olemme aloittaneet yhteistyön Yhden Vanhemman Perheiden liiton kanssa ja osallistuneet sateenkaariperheiden oikeudellisen aseman vahvistamiseen myös perintöoikeuden puolella. Lastensuojelua koskevat asiakkuudet ovat lisääntyneet ja olemme panostaneet myös huostaanottoa ja sijoitusta ennaltaehkäisevään yhteistyöhön suoraan lastensuojelun kanssa.

Rikosoikeudenkäyntimme ovat lisääntyneet erityisesti väkivaltarikosten ja nuorisorikollisuuden osalta ja jatkamme sekä vastaajien että asianomistajien avustamista myös tulevana vuonna. Olemme istuneet käräjillä tiheään tahtiin ympäri Suomea ja palvelleet asiakkaita kolmella mantereella – kaukaisin asiakkaamme oli tänä vuonna Yhdysvaltojen länsirannikolla.

Jatkamme myös osallistumista hyväntekeväisyyteen, ja tänä vuonna olemme lahjoittaneet joulukorttirahamme Syyrian paikallisille pelastusjoukoille, Syrian Civil Defenceille eli White Helmets -organisaatiolle, joka järkyttävän kriisin keskellä auttaa pommituksen keskelle jääneitä perheitä pelastautumaan raunioista ja saamaan apua. Toivomme pelastusjoukoille voimaa ja Syyrian lapsille rauhaa.

Lämpimät kiitokset kaikille asiakkaillemme luottamuksesta, yhteistyökumppaneillemme uusista tuulista ja teille ystävillemme mukanaelämisestä kuluvan vuoden aikana. Siirrymme innokkaina uuteen vuoteen 2017!

Hyvää joulua ja iloista uutta vuotta kaikille!
Legal Loungen väki

“Mikä minuun meni”

Lähisuhdeväkivaltaa käsittelevän sarjan kolmas osa on Lyömätön Linja Espoossa ry:n toiminnanjohtajan kirjoittama.

maisemakuva

Mikä Minuun Meni?

On kysymys, jota moni kotona tai parisuhteessa väkivaltaa tehnyt henkilö varmasti läpikäy mielessään tapahtuneen väkivaltatilanteen jälkeen. Omat teot kaduttavat, syyllisyyden ja häpeän tunne voi olla valtava. Parisuhteen tai perheen luottamuksellinen arki on muuttunut hetkessä epävarmuuden ja turvattomuuden kokemiseen. Arjen elämä on jatkuvaa selviytymistaistelua ja tulevaisuus saattaa näyttää epätodelliselta ja hyvin synkältä.

Onneksi väkivallasta ja sen seurauksista voi kuitenkin selvitä. Tästä on olemassa monia kannustavia esimerkkitarinoita. Väkivallan eri osapuolille on tänä päivänä tarjolla asiantuntevaa apua ja tukea. Kuinka moni meistä sitten uskaltaa tarttua tähän mahdollisuuteen? Epäilen, että edelleen hyvin moni tiedostaa avuntarpeensa, mutta ei kuitenkaan uskalla tarttua asiaan. Kynnys hakea apua väkivaltaan on edelleen liian suuri. Väkivaltaa hävetään ja sitä salaillaan sukupuolesta riippumatta. Väkivalta jää piiloon monin eri tavoin ja sen seuraukset ihmisille ovat hoitamattomina vakavia.

Mielestäni termi ”hakea apua” voi olla jollakin tavalla ihmisten kielenkäytössä edelleen noloa. Miten asian voisi ilmaista toisin ja niin että avun hakemisesta saataisiin enemmän esille se kaikki hyvä mitä siitä parhaimmillaan seuraa? Ja miten voisimme nähdä avun hakemisen mahdollisuutena johonkin uuteen ja onnellisuuden kokemuksia tuottavaan elämään?

Lyömätön Linja Espoossa ry on erikoistunut Lyömätön tie – Väkivallan katkaisuohjelmallaan väkivaltaa tehneiden tai käyttäytymisestään pelästyneiden miesten auttamiseen. Toiminta on käynnistetty jo vuonna 1993 ja vuonna 2005 aloitettu Miehen Linja tarjoaa palveluja myös maahanmuuttaneille miehille.  Palvelumme kokemukset vahvistavat sitä, että väkivaltaan kannattaa hakea ulkopuolisen auttajan apua ja tukea. Hyöty siitä voi olla sanoinkuvaamaton, kuten asiakkaamme siitä kertovat.

Jokainen meistä voi olla sukupuoleen katsomatta väkivallan tekijänä. Ihmisten auttajana ja miehenä haluan esittää kielteisen kannan kotona tai parisuhteessa tapahtuvan väkivallan käyttöön. Väkivalta ei voi olla missään tilanteessa ratkaisukeinona. Väkivallan sijaan on olemassa paljon muita hyviä vaihtoehtoja, kuten puhuminen ja asioista keskustelu ja riidatkin ovat sallittuja.

Jos olet huolissasi käyttäytymisestäsi sinun kannattaa hakea itsellesi apua ja tukea. Löydät pääkaupunkiseudulta asiantuntevia auttajatahoja. Lyömätön Linja Espoossa ry:n lisäksi myös muut Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset palvelevat. Helsingissä on myös Miessakit ry:n ylläpitämää Lyömätön Linja -toimintaa. Keski-Uudenmaan alueella Paasikiven Nuorisokylän Säätiö ylläpitää myös Lyömätön Linja Keravalla -toimintaa. Voit myös vinkata tästä mahdollisuudesta kaveriasi!

Väkivallatonta elämää edistämässä,

Jari Hautamäki

Toiminnanjohtaja
Lyömätön Linja Espoossa ry
www.lyomatonlinja.fi
kontakti@lyomatonlinja.fi
(09) – 276 62 80

 

Mistä apua lähisuhdeväkivaltaan?

Lähisuhdeväkivalta on Suomessa vakava yhteiskunnallinen ja kansanterveydellinen ongelma. Lähisuhdeväkivalta loukkaa uhrin ihmisoikeuksia ja äärimmäisissä tapauksissa se johtaa jopa uhrin kuolemaan. Väkivallan uhreille tarjottavien palveluiden kehittäminen on ollut useiden eri hallitusten keskeisenä tavoitteena. Selvitysten mukaan palvelutarjonta on kuitenkin laadultaan ja laajuudeltaan hyvin vaihtelevaa ja palveluiden saatavuudessa on alueellisia eroja.

Lähisuhde- ja perheväkivalta jää helposti havaitsematta, koska niin uhrilla kuin tekijälläkin voi olla häpeän, syyllisyyden tai pelon vuoksi korkea kynnys kertoa väkivallasta ja hakea apua. Ammattilaisilta puolestaan puuttuu osaamista tunnistaa ja uskallusta puuttua väkivaltaan. Erityisesti silloin, kun kyseessä on lähisuhteessa koettu seksuaalinen väkivalta tai hyväksikäyttö, on kokemusten puheeksi ottaminen vaikeaa. Tutkitusti lapsiin, nuoriin, vanhuksiin ja vammaisiin kohdistuva väkivalta ja kaltoinkohtelu jäävät yleisesti piiloon ja sen uhrit vaille apua.

Laki ja kansainväliset sopimukset velvoittavat kuntia ja viime kädessä valtiota järjestämään palveluja lähisuhdeväkivallasta aiheutuviin tuen tarpeisiin. Väkivallan uhrien auttaminen on kunnissa poikkihallinnollista monialaista työtä.

Koska lähisuhdeväkivaltatilanteissa väkivallan tekijä on uhrille läheinen ja väkivalta on usein toistuvaa ja pitkäkestoista, teon vaikutukset voivat olla erityisen traumatisoivia. Tuen tarve tarkoittaa yleensä suojan, turvan ja kriisiavun tarvetta, ja tarpeen mukaan myös traumatietoisia mielenterveyspalveluita. Uhrin tuen tarve voi väkivallan aiheuttamien fyysisten ja henkisten vammojen hoitamisen lisäksi liittyä lapsen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin turvaamiseen, esimerkiksi avun järjestämiseen lasten huoltoon ja tapaamiseen liittyvissä asioissa erotilanteissa, toimeentuloon ja asumisen järjestämiseen.

Väkivallan uhri voi olla niin traumatisoitunut, ettei hän kykene yksin selviytymään käytännön järjestelyistä. Siksi palveluita on syytä kehittää asiakaslähtöisemmiksi niin, että usein hajanaiset ja siiloutuneet palvelut verkostoituvat väkivaltaa kokeneen asiakkaan ympärille. Monialaista, keskitettyä apua väkivallan uhrille tarjoaa vakavissa väkivaltatapauksissa ns. MARAK-toimintamalli. Lisäksi matalan kynnyksen palveluja ja varhaista puuttumista peruspalveluissa on kehitettävä. Joulukuussa 2016 käynnistyy Nollalinja-nimellä palveleva valtakunnallinen puhelin, josta lähisuhdeväkivallan ja seksuaaliväkivallan uhri saa apua ja neuvoja vuorokauden ympäri.

Raha-automaattiyhdistyksen tuella rahoitetaan myös useita järjestöjen tarjoamia erityispalveluita jotka tarjoavat tukea väkivallan uhrien ohella myös tekijöille. Rikosuhridirektiivin myötä väkivallan uhrien ohjausta poliisin toimesta tarjolla oleviin tukipalveluihin on parannettu. Keskeisimpiä avun tarjoajia lähisuhdeväkivallan uhrin näkökulmasta ovat Rikosuhripäivystys, Naisten linja, Tyttöjen talo, Ensi- ja turvakotien liitto, Tukinainen, Miessakit, sekä maahanmuuttajataustaisiin naisasiakkaisiin erikoistunut Monika-naiset Liitto. Tarjolla on apua myös tilanteessa, jossa itse pelkää käyttävänsä väkivaltaa läheistä kohtaan. Naisille suunnattua palvelua tarjoaa Maria Akatemia ja miehille useampikin eri järjestö, aiemmin mainittujen ohella mm. Lyömätön Linja Espoossa ry.

Martta October

Kirjoittaja on kehittämispäällikkö ja lakimies Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella vastuualueenaan lähisuhdeväkivallan vastaisten palvelujen kehittäminen.

Lähisuhdeväkivallasta

maisemakuva

Lähisuhdeväkivaltaa koskevien kirjoitusten sarja blogissamme alkaa Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin suunnittelijalle Petri Danielssonille sekä yliopistotutkija Mikko Aaltoselle  esittämillämme kysymyksillä. Kiitämme heitä avusta ja hyvästä yhteistyökokemuksesta innostuneena toivomme jatkossakin voivamme pyytää eri alojen ammattilaisia blogiimme vierailemaan. 

Mikä on lähisuhdeväkivallan määritelmä, mitä lähisuhdeväkivalta on?

Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan vakiintuneesti väkivaltaa tai pakottamista, jossa tekijänä on uhrin nykyinen tai entinen kumppani, perheenjäsen tai muu läheinen ihminen. Näin olleen kyse on sekä parisuhdeväkivaltaa että perheväkivaltaa laajemmasta termistä. Tekijä voi olla uhrin puoliso tai seurustelukumppani, vanhempi, sisarus, lapsi, muu sukulainen tai esimerkiksi perhepiiriin kuuluva muu läheinen henkilö tai läheinen hoitaja. Suppeimmassa merkityksessään lähisuhdeväkivallan voi katsoa tarkoittavan ainakin fyysistä väkivaltaa, seksuaalista väkivaltaa tai väkivallalla uhkaamista. Laajemmassa merkityksessä kyse voi olla fyysisen ja seksuaalisen väkivallan ja väkivallalla uhkaamisen lisäksi esimerkiksi alistamisesta, kontrolloimisesta, sosiaalisen kanssakäymisen rajoittamisesta, rahankäytön rajoittamisesta tai estämisestä, kaltoinkohtelusta tai laiminlyönnistä sekä uskonnolliseen vakaumukseen pakottamisesta.

Lähisuhdeväkivallan yleisyys Suomessa?

Lähisuhdeväkivallan määrää voidaan kartoittaa sekä poliisin tietoon tulleiden rikosten että erilaisten kyselytutkimusten avulla. Arvio siitä, kuinka paljon lähisuhdeväkivaltaa tapahtuu, riippuu paljon tietolähteestä. Koska merkittävä osa lähisuhdeväkivallasta ei tule poliisin tietoon, voidaan kyselytiedon olettaa olevan huomattavasti viranomaistilastoja luotettavampi tietolähde erityisesti lievempien väkivallan muotojen sekä esimerkiksi uhkailun, alistamisen ja erilaisten kontrollin muotojen osalta. Vakavimmissa tekomuodoissa myös poliisin tietoon tullut rikollisuus on verraten luotettava tietolähde.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan viranomaisten tietoon tulleita perhe-ja lähisuhdeväkivallan uhreja on viime vuosina ollut noin 8000-10000 vuosittain. Pidemmän aikavälin vertailua vaikeuttaa vuonna 2011 voimaan tullut syyteoikeuden muutos, joka lisäsi poliisin tietoon tulleiden lähisuhdeväkivaltatapausten lukumäärää. Viime vuosina noin kaksi kolmasosaa uhreista on ollut naisia. Naisten osuus uhreista on miehiä korkeampi erityisesti lievissä ja perusmuotoisissa pahoinpitelyissä, törkeissä pahoinpitelyissä ja henkirikoksen yrityksissä sukupuolten välinen ero sen sijaan on tasaisempi.

Kyselyihin pohjautuvia tietoja saadaan esimerkiksi vuosina 1980-2009 toteutetuista kansallisista uhritutkimuksista, vuodesta 2012 alkaen toteutetusta Kansallisesta rikosuhritutkimuksesta, vuosina 1997 ja 2005 toteutetuista naisuhritutkimuksista sekä vuosien 1988, 2008 ja 2013 lapsiuhritutkimuksista. Naisuhritutkimusten mukaan vuosina 1997 ja 2005 noin 8 % vastaajista oli kokenut väkivaltaa tai uhkailua viimeisen 12 kuukauden aikana parisuhdekumppanin taholta, eikä osuudessa ollut kahdeksan vuoden tarkastelujaksolla tapahtunut muutosta. Lapsiuhritutkimuksissa puolestaan on havaittu selvä lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan väheneminen 80-luvulta 2010-luvulle, mikä kertonee siitä, että lapsiin kohdistuvaan fyysiseen kuritukseen suhtaudutaan yhä kielteisemmin. Kansallisten uhritutkimusten mukaan parisuhdeväkivaltaa tai uhkailua kokeneiden vastaajien osuus pysyi vuosina 1980-2009 vakaana tai jopa laski. Vuodesta 2012 alkaen toteutetussa Kansallisessa rikosuhritutkimuksessa noin 6 % naisista ja 3 % miehistä on ilmoittanut kokeneensa väkivaltaa tai uhkailua nykyisen tai entisen parisuhdekumppanin taholta viimeisen vuoden aikana.

Tietoon tuleva lähisuhdeväkivalta vs.piiloon jäävä?

Huomattava osa lähisuhdeväkivallasta, kuten muustakaan väkivallasta, ei tule poliisin tietoon. Nimenomaisesti lähisuhdeväkivallan osalta asiaa on vaikea arvioida, mutta eri tietolähteiden avulla voidaan arvioida poliisille ilmoittamista yleisellä tasolla. Esimerkiksi poliisibarometrin mukaan vain noin puolet väkivallan uhreista on tehnyt asiasta ilmoituksen poliisille. Yleisimmät syyt ilmoituksen tekemättä jättämiseen ovat olleet asian kokeminen yksityiseksi tai se, että rikosta ei ole koettu kyllin vakavaksi.

Vuosien 1980-2009 Kansallisten uhritutkimusten perusteella on arvioitu, että aiempaa suurempi osa väkivaltarikoksista tulee poliisin tietoon. Kuitenkin uudemmissakin tutkimuksissa vain noin 15-20 % vastaajista on ilmoittanut asian tulleen poliisin tietoon, naisista vain joka kymmenes. Naisuhritutkimuksen mukaan noin neljännes parisuhdeväkivaltaa kokeneista naisista kertoi että tapauksesta oli ilmoitettu poliisille. Huomattavaa on kuitenkin, että vuonna 2005 aiempaa suurempi osuus oli ilmoittanut tilanteista jollekin viranomaiselle tai muulle ulkopuoliselle taholle, mikä viittaa siihen että kynnys ilmoittaa parisuhdeväkivallasta on saattanut madaltua.  Joka tapauksessa on oletettavaa, että lähisuhdeväkivallassa poliisin tietoon tulleiden tekojen osuus on matalampi kuin muussa väkivallassa sekä miesten että naisten osalta.

Lähisuhdeväkivallan esiintulemiskanavat? Mitkä tahot esimerkiksi erityisen aktiivisesti tunnistavat tämän rikostyypin ja edesauttavat avunsaantia?

Lähisuhdeväkivalta voi tulla poliisin tietoon lukuisten erilaisten tahojen kautta. Viranomaistahojen lisäksi erilaiset kolmannen sektorin toimijat tarjoavat apua sekä väkivallan uhreille että väkivallan tekijöille. Naisuhritutkimuksen mukaan perheväkivaltaa kokeneiden naisten parissa apua oli haettu yleisimmin terveydenhuollosta ja poliisilta. Äärimmäisiä tapauksia lienevät tilanteet, joissa lähisuhdeväkivallan uhri on joutunut turvautumaan esimerkiksi turvakotipalveluihin. Edelleen Naisuhritutkimuksen  mukaan perheväkivallasta ei juuri kysytty eri viranomaispalveluissa ilman vastaajan omaa aloitetta. Tämä saattaa viitata siihen, että perheväkivaltaa ei ohjeistuksista huolimatta kartoiteta systemaattisesti viranomaistoiminnassa.

…………………………………………………………………………………………………………………………

Lähteitä:

Reino Sirén, Mikko Aaltonen & Juha Kääriäinen (2010) Suomalaisten väkivaltakokemukset 1980-2009. http://hdl.handle.net/10138/152511

Petri Danielsson & Juha Kääriäinen (2016) Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2015 – Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia. http://hdl.handle.net/10138/161960

Minna Piispa, Markku Heiskanen, Juha Kääriäinen & Reino Sirén (2006) Naisiin kohdistunut väkivalta 2005. http://hdl.handle.net/10138/152455

Tilastokeskus (2016) Rikos- ja pakkokeinotilasto.http://www.stat.fi/til/rpk/2015/15/rpk_2015_15_2016-05-30_tie_001_fi.html

Sisäministeriö (2016) Poliisibarometri 2016. http://www.intermin.fi/julkaisu/272016?docID=70124

Fagerlund, Monica; Peltola, Marja; Kääriäinen, Juha; Ellonen, Noora; Sariola, Heikki (2014) Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset 2013: lapsiuhritutkimuksen tuloksia.https://www.theseus.fi/handle/10024/86726

https://www.thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/hyvinvointi/sukupuolistunut-vakivalta/sukupuolistuneen-vakivallan-muotoja/lahisuhdevakivalta

 

 

Yhteistyötä Yhden Vanhemman Perheiden Liiton kanssa

IMG_3949

Legal Lounge aloittaa yhteistyön Yhden Vanhemman Perheiden Liitto (YVPL) ry:n kanssa syyskuussa 2016. YVPL ry on lastensuojelujärjestö, jonka tavoitteena on parantaa yhden vanhemman perheiden sosiaalista, taloudellista ja oikeudellista asemaa. Liitolla on noin 50 paikallisyhdistystä, joihin kuuluu satoja jäseniä.

Suomessa on monenlaisia erilaisia perheitä ja myös lakiasiainpalvelujen on voitava vastata erilaisten perheiden tarpeisiin. Yksinhuoltajaperheitä oli vuonna 2009 kaikista perheistä 20 %, eli lähes 120 000 (Tilastokeskus, Perheet 2012). YVPL:n mukaan suurimmassa osassa näistä perheistä myös etävanhempi osallistuu lapsen hoitoon ja lapsi tosiasiallisesti asuu ainakin joitakin aikoja toisen vanhemman luona. Ero, toisen vanhemman kuolema tai yksin kohdattu vanhemmuus saattaa herättää kysymyksiä ja mietteitä sekä vertaistuen tarvetta, eikä vanhemman tarvitse YVPL:n kaltaisten toimijoiden takia jäädä kysymystensä kanssa yksin.

Me Legal Loungessa olemme perheoikeuteen erikoistuneita juristeja ja haluamme, että osaamisemme saavuttaa ne, jotka tarvitsevat apuamme. Yhteistyöhömme YVPL:n kanssa kuuluu muun muassa viikoittaiset puhelinneuvonta-ajat liiton juristipäivystyksessä, juridisen konsultoinnin tarjoaminen liiton tapahtumissa sekä osallistuminen liiton järjestämän eroklinikan pop chattiiin. Yhteistyö on osa yrityksemme pro bono- eli hyväntekeväisyystyötä.

Olemme iloisia ja ylpeitä uudesta yhteistyökumppanistamme ja innolla odotamme, että saamme tarjota osaamistamme YVPL:oon kuuluvien jäsenyhdistysten jäsenille. Seuraa nettisivuamme ja Facebookiamme ja pysy mukana myös YVPL:n toiminnassa.

IMG_9458

“Muuttuva Perhe” on YVPL:n julkaisema lehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Uusin numero 02/2016 kertoo mm. lapsen huoltolain muutostarpeista ja eron jälkeisestä vainosta.

 

“Voisitko nopeasti vilkaista tätä paperia?”

IMG_9389

“Voisitko ihan nopeasti vilkaista tätä sopimusta? Ei tarvi kiinnittää huomiota niihin arvoihin tai muihin, katot vaan silleen, että kaikki perusjutut on kunnossa. Tää pohja on ihan asiallisesta lähteestä, niin en mä usko, että siinä mitään on.”

Monen ammattikunnan edustajat törmäävät varmasti samaan ongelmaan kuin juristit. Asiantuntijaa halutaan käyttää, mutta sen käytöstä ei olla valmiita maksamaan. Kuitenkin samalla tavoin kun kiinteistön kuntotarkastaja kuntotarkastusta tehdessään ei voi vain “vilkaista” taloa, ei lakimies vilkaisemalla asiakirjaa voi sanoa siitä vielä juurikaan mitään.

Teemme jokaisen asiakkaamme kanssa aluksi kartoituksen siitä, mistä tilanteessa on kyse. Toisinaan asia vaikuttaa hyvinkin vaikeaselkoiselta, mutta ei sitä loppujen lopuksi olekaan – joskus taas toisin päin. Itse asiassa hyvin harvoin asia näyttäytyy enää kartoituksen jälkeen sellaiselta, minkä asiakas alunperin meille esitti, vaan se on saanut uusia muotoja juridisten lähtökohtien kautta. Kartoituksen jälkeen myös asiakas ymmärtää mistä on kyse ja asian kanssa voidaan siirtyä yhteisen strategian kanssa eteenpäin. Vaikka emme ottaisikaan vastaan toimeksiantoa, me emme edes suosittele pikaisen oikeudellisen katsauksen tai neuvonnan vastaanottamista – meiltä tai muualta.

Tekemällä toimeksiannon asiantuntijan kanssa varmistat sen, että asiasi selvitetään kunnolla ja perinpohjaisesti. Myös vastuukysymysten osalta tilanne selkiytyy. Toimistomme on vastuuvakuutettu ja meitä valvoo Suomen Asianajajaliiton yhteydessä toimiva riippumaton valvontalautakunta. Sen toiminnasta on säädetty lailla ja sen tehtäviin kuuluu asianajajien, julkisten oikeusavustajien ja luvansaaneiden oikeudenkäyntiavustajien toiminnan valvonta.

Ehkä yleisin asiakirja, jota minua pyydetään “vilkaisemaan” on ositussopimus. Kuitenkin ositussopimuksen laadinnassa säästämisellä harvoin saadaan aitoja säästöjä aikaiseksi. Näen työssäni ositussopimukset asiakirjoina, jotka aiheuttavat paljon riitoja myös jälkikäteen. Pahimmillaan verotukselliset tai muut taloudelliset seuraamukset epäedullisesti tai jopa väärin laaditusta ositussopimuksesta ovat mittavat ja sen laatimisessa aiheutuneissa säästöissä puhutaan sadoista euroista. Saman ongelman on julkisuudessa nostanut esiin muun muassa asianajaja Harri Kontturi: “Muutaman sadan euron säästön takia saattaa jäädä moninkertainen omaisuus osituksessa saamatta.” Surullisia ja valitettavan yleisiä käytännön työssä ovat myös esimerkiksi avioehdot, jotka on puolisoiden mielestä aikoinaan tehty oikein mutta ovatkin jääneet rekisteröimättä, eivätkä avioeron sattuessa saakaan aikonaan haluttua tai tarkoitettua oikeusvaikutusta.

Palvelujen kustannusten kattamisesta lisää blogissamme.

Ota yhteyttä Legal Loungeen ja kartoitetaan tilanteesi.

Author: Hanna Rahikka

“Mitä se lakimiehen luona käynti maksaa?”

Olen aloittanut ilmeisen monta blogitekstiä kertomalla meiltä useimmin kysyttävistä kysymyksistä. Jatkan tätä hyväksi havaittua tapaa vastaamalla kysymykseen lakimiespalvelujen hinnoittelusta. Lakimiehen palvelut – kuten muutkin asiantuntijapalvelut – ovat maksullisia ja pääosin lakimiespalveluja kustannetaan kolmella tavalla: oikeusavulla, oikeusturvavakuutuksen kautta tai asiakkaan itse maksamana.

OIKEUSAPU

Valtion oikeusapua voi saada yksityishenkilön oikeudenkäyntiä varten. Oikeusavusta on usein se harhakäsitys, että oikeusapu on asioimista oikeusaputoimistossa. Oikeusapua voi saada myös yksityisen avustajan käyttämiseen. Oi­keu­den­käyn­tia­siois­sa hen­ki­lö voi muiden edellytysten täyttyessä va­li­ta, ha­luaa­ko hän oi­keu­den­käyn­nis­sä avus­ta­jak­seen val­tion oi­keu­sa­pu­toi­mis­tos­sa työs­ken­te­le­vän jul­ki­sen oi­keu­sa­vus­ta­jan vai yksityisen avustajan.

Oikeusapua voi saada täysin ilman omavastuuta tai osittain omavastuullisesti. Tiettyjä asian hoitamiseen tarvittavia viranomaismaksuja ei myöskään peritä, jos henkilö saa oikeusapua ilman omavastuuosuutta.

On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että oikeusapu ei korvaa vas­ta­puo­len oi­keu­den­käyn­ti­ku­lu­ja. Eli sii­nä ta­pauk­ses­sa, et­tä oi­keu­sa­pua saanut velvoitetaan korvaamaan vastapuolen kulut, hän vastaa näistä kuluista itse.

Joissain tapauksissa oikeusapua voi saada myös ns. ulkoprosessuaalisiin eli oikeudenkäynnin ulkopuolisiin asioihin, kuten vaikkapa pesänselvitykseen, mikäli oikeusapu on perusteltua vähävaraisuuden lisäksi tarveperustein.

OIKEUSTURVAVAKUUTUS

Oikeudenkäynnin kustannukset voidaan kattaa myös oikeusturvavakuutuksesta. Oikeusapuun nähden ensisijainen on oikeusturvavakuutus. Usealla meistä on kotivakuutuksen yhteydessä oikeusturvavakuutus. Vakuutusehdot vaihtelevat yhtiöstä toiseen, joten vakuutuksen ehdot on tarkastettava aina tapauskohtaisesti.

Hyvin yleistä on, että oikeusturvavakuutuksessa on noin 15-20 % omavastuu, joten tämä osa kuluista jää joka tapauksessa vakuutuksenottajan vastattavaksi ellei tuomioistuin määrää vastapuolta korvaamaan sinun kulujasi. Toki myös tälle omavastuuosalle voi hakea oikeusapua, jos on oikeutettu oikeusapuun ilman omavastuuta. Muussa tapauksessa vakuutuksen omavastuuosaan ei myönnetä oikeusapua.

Oikeusturvavakuutusta koskee sama kuin oikeusapua eli jos sinut määrätään korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut, vakuutus ei näitä yleensä kata, tietyin mahdollisin poikkeuksin. Vakuutusehdot tulee tältäkin osin huolellisesti tarkistaa.

VELOITUSPERUSTEET

Legal Loungen veloitusperusteet löydät hinnastostamme.

Oikeusavun tuntihinta on määrätty palkkioasetuksella ja on näin ollen tapauksesta riippumatta 110 euroa lisättynä arvonlisäverolla.

Ottaessasi meihin ensimmäisen kerran yhteyttä, käymme hinnoittelun läpi kanssasi. Asiamiehen tehtävä on myös kartoittaa mahdollisuutesi saada korvausta oikeusturvavakuutuksen kautta sekä mahdollisuutesi oikeusapuun.

Toisille toimeksiannoille meillä on olemassa kiinteä hinta tai se voidaan laskea tarkemmat tiedot saatuamme, tällaisia ovat esimerkiksi edunvalvontavaltakirja ja testamentti.

Toiset toimeksiannot laskutetaan tuntiperusteisesti, kuten vaikkapa oikeudenkäynnit. Kokemukseen perustuva arvio näistäkin annetaan etukäteen. Legal Loungessa on vankka kokemus oikeudenkäyntiasioiden hoitamisesta.

…………………………………………………………………………………………………………………………………………………..

Älä jää yksin asiasi kanssa. Me Legal Loungessa haluamme auttaa sinua.

Ota yhteyttä meihin.