Lähisuhdeväkivallasta

maisemakuva

Lähisuhdeväkivaltaa koskevien kirjoitusten sarja blogissamme alkaa Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin suunnittelijalle Petri Danielssonille sekä yliopistotutkija Mikko Aaltoselle  esittämillämme kysymyksillä. Kiitämme heitä avusta ja hyvästä yhteistyökokemuksesta innostuneena toivomme jatkossakin voivamme pyytää eri alojen ammattilaisia blogiimme vierailemaan. 

Mikä on lähisuhdeväkivallan määritelmä, mitä lähisuhdeväkivalta on?

Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan vakiintuneesti väkivaltaa tai pakottamista, jossa tekijänä on uhrin nykyinen tai entinen kumppani, perheenjäsen tai muu läheinen ihminen. Näin olleen kyse on sekä parisuhdeväkivaltaa että perheväkivaltaa laajemmasta termistä. Tekijä voi olla uhrin puoliso tai seurustelukumppani, vanhempi, sisarus, lapsi, muu sukulainen tai esimerkiksi perhepiiriin kuuluva muu läheinen henkilö tai läheinen hoitaja. Suppeimmassa merkityksessään lähisuhdeväkivallan voi katsoa tarkoittavan ainakin fyysistä väkivaltaa, seksuaalista väkivaltaa tai väkivallalla uhkaamista. Laajemmassa merkityksessä kyse voi olla fyysisen ja seksuaalisen väkivallan ja väkivallalla uhkaamisen lisäksi esimerkiksi alistamisesta, kontrolloimisesta, sosiaalisen kanssakäymisen rajoittamisesta, rahankäytön rajoittamisesta tai estämisestä, kaltoinkohtelusta tai laiminlyönnistä sekä uskonnolliseen vakaumukseen pakottamisesta.

Lähisuhdeväkivallan yleisyys Suomessa?

Lähisuhdeväkivallan määrää voidaan kartoittaa sekä poliisin tietoon tulleiden rikosten että erilaisten kyselytutkimusten avulla. Arvio siitä, kuinka paljon lähisuhdeväkivaltaa tapahtuu, riippuu paljon tietolähteestä. Koska merkittävä osa lähisuhdeväkivallasta ei tule poliisin tietoon, voidaan kyselytiedon olettaa olevan huomattavasti viranomaistilastoja luotettavampi tietolähde erityisesti lievempien väkivallan muotojen sekä esimerkiksi uhkailun, alistamisen ja erilaisten kontrollin muotojen osalta. Vakavimmissa tekomuodoissa myös poliisin tietoon tullut rikollisuus on verraten luotettava tietolähde.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan viranomaisten tietoon tulleita perhe-ja lähisuhdeväkivallan uhreja on viime vuosina ollut noin 8000-10000 vuosittain. Pidemmän aikavälin vertailua vaikeuttaa vuonna 2011 voimaan tullut syyteoikeuden muutos, joka lisäsi poliisin tietoon tulleiden lähisuhdeväkivaltatapausten lukumäärää. Viime vuosina noin kaksi kolmasosaa uhreista on ollut naisia. Naisten osuus uhreista on miehiä korkeampi erityisesti lievissä ja perusmuotoisissa pahoinpitelyissä, törkeissä pahoinpitelyissä ja henkirikoksen yrityksissä sukupuolten välinen ero sen sijaan on tasaisempi.

Kyselyihin pohjautuvia tietoja saadaan esimerkiksi vuosina 1980-2009 toteutetuista kansallisista uhritutkimuksista, vuodesta 2012 alkaen toteutetusta Kansallisesta rikosuhritutkimuksesta, vuosina 1997 ja 2005 toteutetuista naisuhritutkimuksista sekä vuosien 1988, 2008 ja 2013 lapsiuhritutkimuksista. Naisuhritutkimusten mukaan vuosina 1997 ja 2005 noin 8 % vastaajista oli kokenut väkivaltaa tai uhkailua viimeisen 12 kuukauden aikana parisuhdekumppanin taholta, eikä osuudessa ollut kahdeksan vuoden tarkastelujaksolla tapahtunut muutosta. Lapsiuhritutkimuksissa puolestaan on havaittu selvä lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan väheneminen 80-luvulta 2010-luvulle, mikä kertonee siitä, että lapsiin kohdistuvaan fyysiseen kuritukseen suhtaudutaan yhä kielteisemmin. Kansallisten uhritutkimusten mukaan parisuhdeväkivaltaa tai uhkailua kokeneiden vastaajien osuus pysyi vuosina 1980-2009 vakaana tai jopa laski. Vuodesta 2012 alkaen toteutetussa Kansallisessa rikosuhritutkimuksessa noin 6 % naisista ja 3 % miehistä on ilmoittanut kokeneensa väkivaltaa tai uhkailua nykyisen tai entisen parisuhdekumppanin taholta viimeisen vuoden aikana.

Tietoon tuleva lähisuhdeväkivalta vs.piiloon jäävä?

Huomattava osa lähisuhdeväkivallasta, kuten muustakaan väkivallasta, ei tule poliisin tietoon. Nimenomaisesti lähisuhdeväkivallan osalta asiaa on vaikea arvioida, mutta eri tietolähteiden avulla voidaan arvioida poliisille ilmoittamista yleisellä tasolla. Esimerkiksi poliisibarometrin mukaan vain noin puolet väkivallan uhreista on tehnyt asiasta ilmoituksen poliisille. Yleisimmät syyt ilmoituksen tekemättä jättämiseen ovat olleet asian kokeminen yksityiseksi tai se, että rikosta ei ole koettu kyllin vakavaksi.

Vuosien 1980-2009 Kansallisten uhritutkimusten perusteella on arvioitu, että aiempaa suurempi osa väkivaltarikoksista tulee poliisin tietoon. Kuitenkin uudemmissakin tutkimuksissa vain noin 15-20 % vastaajista on ilmoittanut asian tulleen poliisin tietoon, naisista vain joka kymmenes. Naisuhritutkimuksen mukaan noin neljännes parisuhdeväkivaltaa kokeneista naisista kertoi että tapauksesta oli ilmoitettu poliisille. Huomattavaa on kuitenkin, että vuonna 2005 aiempaa suurempi osuus oli ilmoittanut tilanteista jollekin viranomaiselle tai muulle ulkopuoliselle taholle, mikä viittaa siihen että kynnys ilmoittaa parisuhdeväkivallasta on saattanut madaltua.  Joka tapauksessa on oletettavaa, että lähisuhdeväkivallassa poliisin tietoon tulleiden tekojen osuus on matalampi kuin muussa väkivallassa sekä miesten että naisten osalta.

Lähisuhdeväkivallan esiintulemiskanavat? Mitkä tahot esimerkiksi erityisen aktiivisesti tunnistavat tämän rikostyypin ja edesauttavat avunsaantia?

Lähisuhdeväkivalta voi tulla poliisin tietoon lukuisten erilaisten tahojen kautta. Viranomaistahojen lisäksi erilaiset kolmannen sektorin toimijat tarjoavat apua sekä väkivallan uhreille että väkivallan tekijöille. Naisuhritutkimuksen mukaan perheväkivaltaa kokeneiden naisten parissa apua oli haettu yleisimmin terveydenhuollosta ja poliisilta. Äärimmäisiä tapauksia lienevät tilanteet, joissa lähisuhdeväkivallan uhri on joutunut turvautumaan esimerkiksi turvakotipalveluihin. Edelleen Naisuhritutkimuksen  mukaan perheväkivallasta ei juuri kysytty eri viranomaispalveluissa ilman vastaajan omaa aloitetta. Tämä saattaa viitata siihen, että perheväkivaltaa ei ohjeistuksista huolimatta kartoiteta systemaattisesti viranomaistoiminnassa.

…………………………………………………………………………………………………………………………

Lähteitä:

Reino Sirén, Mikko Aaltonen & Juha Kääriäinen (2010) Suomalaisten väkivaltakokemukset 1980-2009. http://hdl.handle.net/10138/152511

Petri Danielsson & Juha Kääriäinen (2016) Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2015 – Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia. http://hdl.handle.net/10138/161960

Minna Piispa, Markku Heiskanen, Juha Kääriäinen & Reino Sirén (2006) Naisiin kohdistunut väkivalta 2005. http://hdl.handle.net/10138/152455

Tilastokeskus (2016) Rikos- ja pakkokeinotilasto.http://www.stat.fi/til/rpk/2015/15/rpk_2015_15_2016-05-30_tie_001_fi.html

Sisäministeriö (2016) Poliisibarometri 2016. http://www.intermin.fi/julkaisu/272016?docID=70124

Fagerlund, Monica; Peltola, Marja; Kääriäinen, Juha; Ellonen, Noora; Sariola, Heikki (2014) Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset 2013: lapsiuhritutkimuksen tuloksia.https://www.theseus.fi/handle/10024/86726

https://www.thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/hyvinvointi/sukupuolistunut-vakivalta/sukupuolistuneen-vakivallan-muotoja/lahisuhdevakivalta

 

 

Yhteistyötä Yhden Vanhemman Perheiden Liiton kanssa

IMG_3949

Legal Lounge aloittaa yhteistyön Yhden Vanhemman Perheiden Liitto (YVPL) ry:n kanssa syyskuussa 2016. YVPL ry on lastensuojelujärjestö, jonka tavoitteena on parantaa yhden vanhemman perheiden sosiaalista, taloudellista ja oikeudellista asemaa. Liitolla on noin 50 paikallisyhdistystä, joihin kuuluu satoja jäseniä.

Suomessa on monenlaisia erilaisia perheitä ja myös lakiasiainpalvelujen on voitava vastata erilaisten perheiden tarpeisiin. Yksinhuoltajaperheitä oli vuonna 2009 kaikista perheistä 20 %, eli lähes 120 000 (Tilastokeskus, Perheet 2012). YVPL:n mukaan suurimmassa osassa näistä perheistä myös etävanhempi osallistuu lapsen hoitoon ja lapsi tosiasiallisesti asuu ainakin joitakin aikoja toisen vanhemman luona. Ero, toisen vanhemman kuolema tai yksin kohdattu vanhemmuus saattaa herättää kysymyksiä ja mietteitä sekä vertaistuen tarvetta, eikä vanhemman tarvitse YVPL:n kaltaisten toimijoiden takia jäädä kysymystensä kanssa yksin.

Me Legal Loungessa olemme perheoikeuteen erikoistuneita juristeja ja haluamme, että osaamisemme saavuttaa ne, jotka tarvitsevat apuamme. Yhteistyöhömme YVPL:n kanssa kuuluu muun muassa viikoittaiset puhelinneuvonta-ajat liiton juristipäivystyksessä, juridisen konsultoinnin tarjoaminen liiton tapahtumissa sekä osallistuminen liiton järjestämän eroklinikan pop chattiiin. Yhteistyö on osa yrityksemme pro bono- eli hyväntekeväisyystyötä.

Olemme iloisia ja ylpeitä uudesta yhteistyökumppanistamme ja innolla odotamme, että saamme tarjota osaamistamme YVPL:oon kuuluvien jäsenyhdistysten jäsenille. Seuraa nettisivuamme ja Facebookiamme ja pysy mukana myös YVPL:n toiminnassa.

IMG_9458

“Muuttuva Perhe” on YVPL:n julkaisema lehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Uusin numero 02/2016 kertoo mm. lapsen huoltolain muutostarpeista ja eron jälkeisestä vainosta.

 

“Voisitko nopeasti vilkaista tätä paperia?”

IMG_9389

“Voisitko ihan nopeasti vilkaista tätä sopimusta? Ei tarvi kiinnittää huomiota niihin arvoihin tai muihin, katot vaan silleen, että kaikki perusjutut on kunnossa. Tää pohja on ihan asiallisesta lähteestä, niin en mä usko, että siinä mitään on.”

Monen ammattikunnan edustajat törmäävät varmasti samaan ongelmaan kuin juristit. Asiantuntijaa halutaan käyttää, mutta sen käytöstä ei olla valmiita maksamaan. Kuitenkin samalla tavoin kun kiinteistön kuntotarkastaja kuntotarkastusta tehdessään ei voi vain “vilkaista” taloa, ei lakimies vilkaisemalla asiakirjaa voi sanoa siitä vielä juurikaan mitään.

Teemme jokaisen asiakkaamme kanssa aluksi kartoituksen siitä, mistä tilanteessa on kyse. Toisinaan asia vaikuttaa hyvinkin vaikeaselkoiselta, mutta ei sitä loppujen lopuksi olekaan – joskus taas toisin päin. Itse asiassa hyvin harvoin asia näyttäytyy enää kartoituksen jälkeen sellaiselta, minkä asiakas alunperin meille esitti, vaan se on saanut uusia muotoja juridisten lähtökohtien kautta. Kartoituksen jälkeen myös asiakas ymmärtää mistä on kyse ja asian kanssa voidaan siirtyä yhteisen strategian kanssa eteenpäin. Vaikka emme ottaisikaan vastaan toimeksiantoa, me emme edes suosittele pikaisen oikeudellisen katsauksen tai neuvonnan vastaanottamista – meiltä tai muualta.

Tekemällä toimeksiannon asiantuntijan kanssa varmistat sen, että asiasi selvitetään kunnolla ja perinpohjaisesti. Myös vastuukysymysten osalta tilanne selkiytyy. Toimistomme on vastuuvakuutettu ja meitä valvoo Suomen Asianajajaliiton yhteydessä toimiva riippumaton valvontalautakunta. Sen toiminnasta on säädetty lailla ja sen tehtäviin kuuluu asianajajien, julkisten oikeusavustajien ja luvansaaneiden oikeudenkäyntiavustajien toiminnan valvonta.

Ehkä yleisin asiakirja, jota minua pyydetään “vilkaisemaan” on ositussopimus. Kuitenkin ositussopimuksen laadinnassa säästämisellä harvoin saadaan aitoja säästöjä aikaiseksi. Näen työssäni ositussopimukset asiakirjoina, jotka aiheuttavat paljon riitoja myös jälkikäteen. Pahimmillaan verotukselliset tai muut taloudelliset seuraamukset epäedullisesti tai jopa väärin laaditusta ositussopimuksesta ovat mittavat ja sen laatimisessa aiheutuneissa säästöissä puhutaan sadoista euroista. Saman ongelman on julkisuudessa nostanut esiin muun muassa asianajaja Harri Kontturi: “Muutaman sadan euron säästön takia saattaa jäädä moninkertainen omaisuus osituksessa saamatta.” Surullisia ja valitettavan yleisiä käytännön työssä ovat myös esimerkiksi avioehdot, jotka on puolisoiden mielestä aikoinaan tehty oikein mutta ovatkin jääneet rekisteröimättä, eivätkä avioeron sattuessa saakaan aikonaan haluttua tai tarkoitettua oikeusvaikutusta.

Palvelujen kustannusten kattamisesta lisää blogissamme.

Ota yhteyttä Legal Loungeen ja kartoitetaan tilanteesi.

Author: Hanna Rahikka

“Mitä se lakimiehen luona käynti maksaa?”

Olen aloittanut ilmeisen monta blogitekstiä kertomalla meiltä useimmin kysyttävistä kysymyksistä. Jatkan tätä hyväksi havaittua tapaa vastaamalla kysymykseen lakimiespalvelujen hinnoittelusta. Lakimiehen palvelut – kuten muutkin asiantuntijapalvelut – ovat maksullisia ja pääosin lakimiespalveluja kustannetaan kolmella tavalla: oikeusavulla, oikeusturvavakuutuksen kautta tai asiakkaan itse maksamana.

OIKEUSAPU

Valtion oikeusapua voi saada yksityishenkilön oikeudenkäyntiä varten. Oikeusavusta on usein se harhakäsitys, että oikeusapu on asioimista oikeusaputoimistossa. Oikeusapua voi saada myös yksityisen avustajan käyttämiseen. Oi­keu­den­käyn­tia­siois­sa hen­ki­lö voi muiden edellytysten täyttyessä va­li­ta, ha­luaa­ko hän oi­keu­den­käyn­nis­sä avus­ta­jak­seen val­tion oi­keu­sa­pu­toi­mis­tos­sa työs­ken­te­le­vän jul­ki­sen oi­keu­sa­vus­ta­jan vai yksityisen avustajan.

Oikeusapua voi saada täysin ilman omavastuuta tai osittain omavastuullisesti. Tiettyjä asian hoitamiseen tarvittavia viranomaismaksuja ei myöskään peritä, jos henkilö saa oikeusapua ilman omavastuuosuutta.

On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että oikeusapu ei korvaa vas­ta­puo­len oi­keu­den­käyn­ti­ku­lu­ja. Eli sii­nä ta­pauk­ses­sa, et­tä oi­keu­sa­pua saanut velvoitetaan korvaamaan vastapuolen kulut, hän vastaa näistä kuluista itse.

Joissain tapauksissa oikeusapua voi saada myös ns. ulkoprosessuaalisiin eli oikeudenkäynnin ulkopuolisiin asioihin, kuten vaikkapa pesänselvitykseen, mikäli oikeusapu on perusteltua vähävaraisuuden lisäksi tarveperustein.

OIKEUSTURVAVAKUUTUS

Oikeudenkäynnin kustannukset voidaan kattaa myös oikeusturvavakuutuksesta. Oikeusapuun nähden ensisijainen on oikeusturvavakuutus. Usealla meistä on kotivakuutuksen yhteydessä oikeusturvavakuutus. Vakuutusehdot vaihtelevat yhtiöstä toiseen, joten vakuutuksen ehdot on tarkastettava aina tapauskohtaisesti.

Hyvin yleistä on, että oikeusturvavakuutuksessa on noin 15-20 % omavastuu, joten tämä osa kuluista jää joka tapauksessa vakuutuksenottajan vastattavaksi ellei tuomioistuin määrää vastapuolta korvaamaan sinun kulujasi. Toki myös tälle omavastuuosalle voi hakea oikeusapua, jos on oikeutettu oikeusapuun ilman omavastuuta. Muussa tapauksessa vakuutuksen omavastuuosaan ei myönnetä oikeusapua.

Oikeusturvavakuutusta koskee sama kuin oikeusapua eli jos sinut määrätään korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut, vakuutus ei näitä yleensä kata, tietyin mahdollisin poikkeuksin. Vakuutusehdot tulee tältäkin osin huolellisesti tarkistaa.

VELOITUSPERUSTEET

Legal Loungen veloitusperusteet löydät hinnastostamme.

Oikeusavun tuntihinta on määrätty palkkioasetuksella ja on näin ollen tapauksesta riippumatta 110 euroa lisättynä arvonlisäverolla.

Ottaessasi meihin ensimmäisen kerran yhteyttä, käymme hinnoittelun läpi kanssasi. Asiamiehen tehtävä on myös kartoittaa mahdollisuutesi saada korvausta oikeusturvavakuutuksen kautta sekä mahdollisuutesi oikeusapuun.

Toisille toimeksiannoille meillä on olemassa kiinteä hinta tai se voidaan laskea tarkemmat tiedot saatuamme, tällaisia ovat esimerkiksi edunvalvontavaltakirja ja testamentti.

Toiset toimeksiannot laskutetaan tuntiperusteisesti, kuten vaikkapa oikeudenkäynnit. Kokemukseen perustuva arvio näistäkin annetaan etukäteen. Legal Loungessa on vankka kokemus oikeudenkäyntiasioiden hoitamisesta.

…………………………………………………………………………………………………………………………………………………..

Älä jää yksin asiasi kanssa. Me Legal Loungessa haluamme auttaa sinua.

Ota yhteyttä meihin.

 

 

 

 

 

“Miksei se maksa?” …eli asiaa elatusavusta

vauva

Me oltiin sovittu, että se maksaa 200 euroa mun tilille ja sitten me maksetaan nää lätkämaksut puoliksi. Ja se maksaa vielä Aten puhelinmaksut, ne ei kyllä ole kuin 20 euroa kuussa, mutta silti. Nyt se ei enää suostu laittamaan mulle sitä 200 euroa, kun se menee kuulemma mun omiin menoihin, eikä se eron jälkeen nyt haluakaan maksaa mun asumisesta tässä uudessa kämpässä mitään. Ei kuulemma kuulu sille. Miksei se maksa, vaikka ollaan sovittu? Se laittoi mulle siitä sähköpostilla ihan sen, mitä oltiin sovittu. Nyt se sanoo, että mun kuuluu maksaa, kun olen nyt “lähivanhempi”, ja kulut kuuluu mulle. Mun mielestä sen pitäis maksaa puolet ainakin Aten lätkästä ja iltapäiväkerhosta, fifty-fifty, niin olis reilua kaikille. ”

Näitä kyselyitä saamme lähes päivittäin. Vanhemmat eivät tiedä mitä kaikkea lapsen elatukseen kuuluu, miten elatusavun määrä lasketaan tai miten toinen saadaan osallistumaan lapsen kustannuksiin. Helposti oletetaan, että jos toinen maksaa puolet, “fifty-fifty”, vaikkapa tarhasta ja vaatteista, niin se riittää. Näin ei ole. Tai kerätään pitkiä excel-taulukoita ja kuitteja siitä, mitä kukakin on maksanut ja kuka on velkaa kenellekin. Huoh, miten työlästä ja helposti riitaisaa.

Excel-taulukoista ja kuittikaupasta pääsee kuitenkin helposti eroon sopimalla riittävistä elatusmaksuista, joiden tulee huomioida molempien vanhempien taloudellinen kyky osallistua lapsen elatukseen. Jos elatusmaksuista ei päästä sovintoon, on lapsella oikeus omissa nimissään (huoltaja edustajanaan ja avustajan apunaan) saattaa elatusapusaatavansa oikeuden ratkaistavaksi. Elatusapu on siis lapsen saatavaa, lapsen oikeus, josta ei voida lapsen puolesta luopua tai sopia lapsen edun vastaisesti, ja jota oikeutta lapsi saa itse omissa nimissään hakea.

Laki lapsen elatuksesta lähtee siitä, että “Lapsella on oikeus riittävään elatukseen. Se käsittää lapsen kehitystason mukaisten aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttämisen, lapsen tarvitseman hoidon ja koulutuksen sekä tästä aiheutuvat kustannukset.” (1 §) Se, mitä laissa tarkoitetaan “riittävällä” on aina tapauskohtaisesti ratkaistava.

Lapsen elatuksesta voidaan tehdä sopimus, joka vahvistetaan yleensä lastenvalvojalla. Viranomaisen vahvistaman sopimuksen nojalla elatusmaksu on suoraan ulosottokelpoinen, jos maksaja ei sitä maksa. Vastaavaa vaikutusta ei ole lapsen vanhempien keskenään tekemällä sopimuksella, jota ei ole vahvistettu. Sen sijaan vahvistettu sopimus vastaa lainvoimaltaan tuomioistuimen antamaa ratkaisua.

Kun lapsen elatusmaksuista on sovittu tai tuomioistuin niistä päättänyt, etävanhempi maksaa kuukausittaisen elatusmaksun ja lähivanhempi maksaa lapsen menot. Lähivanhempi ei tällöin enää voi vaatia etävanhempaa maksamaan puolia vaikkapa lapselle ostettavasta uudesta koulurepusta tai luistimista. Tästä syystä elatusmaksut kannattaa sopia tarpeeksi suuriksi ja vähintään riittäviksi.

Jos elatusvelvollisella, eli sillä, jolta elatusapua haetaan, ei ole elatuskykyä (esim. pitkäaikaistyötön tai työkyvytön), on tärkeää, että puuttuva elatuskyky silti vahvistetaan tuomioistuimessa ja elatusmaksu vahvistetaan nollaan euroon. Tämä on nimittäin edellytys sille, että lapselle voi hakea elatustukea Kelasta. Vähävaraisen etävanhemman ei siis kannata vältellä asian ratkaisemista, sillä elatuskyvyn puuttumisen vahvistaminen on sekä lapsen että etävanhemman etu: lapsi saa oikeuden hakea elatustukea Kelalta ja samaan aikaan etävanhemman ei voida väittää laiminlyövän elatusvelvollisuuttaan.

Elatustukea voi myös hakea ja saada mikäli vanhempi vahvistetusta sopimuksesta tai käräjäoikeuden päätöksestä huolimatta jättää sovitut/määrätyt elatusmaksut maksamatta. Näissä tilanteissa elatustuen myöntämisen jälkeen Kela ryhtyy perimään elatusapuja elatusvelvolliselta.

Elatusapu kannattaa pääsääntöisesti vahvistaa lapsen täysikään saakka, sillä elatusavun määrää voidaan myöhemmin muuttaa, jos vanhemmat yhdessä sopivat muutoksista taikka jos tuomioistuin olosuhteiden muuttumisen takia antaa asiasta uuden ratkaisun. Lain lapsen elatuksesta mukaan “Vahvistetun elatusavun määrää ja sen suorittamistapaa voidaan muuttaa sopimuksella tai tuomiolla, mikäli niissä olosuhteissa, jotka 1–3 §:n mukaan on otettava huomioon elatusapua vahvistettaessa, on tapahtunut niin olennaisia muutoksia, että elatusavun muuttamista on sekä lapsen että elatusapua suorittavan vanhemman olot huomioon ottaen pidettävä kohtuullisena. ” (11 §)

Vanhemmat voivat sopia lapsen asioista, myös elatusmaksuista, lastenvalvojalla tai tuomioistuimen sovittelussa. Vielä oikeudenkäynninkin aikana osapuolet voivat sopia riitansa. Kokemuksemme mukaan sovinto on usein kestävämpi ratkaisu kuin pitkä ja raskas tuomioistuinprosessi. Kannattaa myös muistaa, että elatusmaksut ovat tarkoitettu lapsen elatukseen ja, mikäli sovintoon ei päästä, loppukädessä tuomioistun päättää asiasta lapsen edun mukaisesti.

Ota yhteyttä lakimiehiimme Marjaan p. 010 505 2652 tai Hannaan p. 010 505 2655 ja kartoitetaan tilanteesi.

“Pääsetkö tulemaan poliisiasemalle?”

pasila

Monille on tuttu Yhdysvaltalaisista tv-sarjoista pidätetyn “oikeus yhteen puheluun”.  Ei ole pitkäkään aika, kun minulta kysyttiin, että “soittaako teille koskaan kukaan sitä yhtä puhelua?”

Suomen ja Yhdysvaltain oikeusjärjestelmät – saati televisiosarjojen “todellisuus” – eroavat toisistaan monin tavoin ja ihan näin dramaattista yhden ainoan puhelun (vastattiin siihen tai ei) mahdollisuutta Suomessa ei tunneta. Toisinaan lakimies voi toki meilläkin saada puhelun poliisiasemalta. Tällöin saattaa olla kyse pyynnöstä saapua avustajaksi kuulemiseen esitutkinnassa.

Suomessa rikoksesta epäillyllä on oikeus jo esitutkinnassa käyttää valitsemaansa avustajaa. Kun henkilölle ilmoitetaan, että häntä epäillään rikoksesta, on hänelle viipymättä ja viimeistään ennen hänen kuulemistaan tästä oikeudesta ilmoitettava (Esitutkintalaki 16 §).

Myös muilla rikosasian asianosaisilla on oikeus käyttää valitsemaansa avustajaa. Esitutkintaviranomaisen on muutenkin selvitettävään rikokseen, rikoksen selvittämiseen ja asianosaisen henkilöön liittyvät seikat huomioon ottaen huolehdittava siitä, että asianosaisen oikeus käyttää avustajaa tosiasiallisesti toteutuu hänen sitä halutessaan tai oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamisen sitä edellyttäessä. (Esitutkintalaki 10 §).

Olin taannoin saanut myöhäisen iltalenkkini aikana viisi puhelua puhelimeeni. Vastaajaviesti paljasti kyseessä olevan asian, jossa asiakas tarvitsi avustajaa kuulemiseen Pasilan poliisiasemalle. Sovimme, että aloittaisimme varhain seuraavana aamuna.  Asiakkaamme sai oikeuksiensa mukaan valitsemansa avustajan paikalle. Seuraavasta aamupäivästä tuli pitkä ja raskas ja oli ehdottoman tärkeä asian laatu huomioiden, että avustaja paikalle oli kutsuttu.

Tiesitkö, että mikäli sinua kuullaan esitutkinnassa, ovat velvollisuutesi hyvin erilaiset riippuen siitä mikä asemasi prosessissa on? Rikosoikeudellisissa asioissa asiakkaat lähestyvät usein juristia vasta kun ovat saaneet käräjäoikeudelta haasteen tai asianomistajana kutsun saapua oikeuteen. Ehdottoman tärkeää olisi kuitenkin konsultoida rikosoikeusjuridiikan ammattilaista jo prosessin alkuvaiheessa.

Esitutkinnassa on esitutkintalain 7 luvun 6 § mukaan asianomistajalla eli rikoksen uhrilla totuudessapysymisvelvollisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että “Asianomistajan sekä tämän laillisen edustajan ja asiamiehen on pysyttävä totuudessa tehdessään selkoa tutkittavasta asiasta ja vastatessaan esitettyihin kysymyksiin.”

Rikoksesta epäillyllä sen sijaan on oikeus vaieta ja oikeus olla myötävaikuttamatta rikoksensa selvittämiseen. Esitutkintalaissa lain sanamuoto on “rikoksensa selvittämiseen”, mikä tuntuu hieman oudolta ottaen huomioon, että esitutkintalaissa nimenomaan epäillyn syyttömänä kohtelua painotetaan. Oikeammin olisi liene sanoa oikeus olla myötävaikuttamatta oman mahdollisen syyllisyytensä selvittämiseen sen rikoksen osalta, josta häntä epäillään.

Tämä oikeus olla myötävaikuttamatta “rikoksensa selvittämiseen” on myös nk.itsekriminalisointisuoja, joka koskee rikoksesta epäiltyä. Asia aiheuttaakin usein rikoksen uhrissa tunteen lain epäoikeudenmukaisuudesta kaiken muun hänen kokemansa kärsimyksen ohella.

Rikosprosessissa tulee kuitenkin muistaa, että jokaisella sen osapuolella on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Ketään ei tule tuomita kesken käsittelyn ja rikoksesta epäiltyä kohdellaan syyttömänä, kunnes toisin todistetaan. Tämä nk.syyttömyysolettama tarkoittaakin juuri sitä, että rikoksesta syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on näytetty toteen tuomioistuinprosessissa, jonka kulusta säädetään lain tasolla.

Itse syyttömyysolettamaa koskeva määräys sisältyy Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6.2 artiklaan ja kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 14.2 artiklaan. YK:n ihmisoikeusjulistuksen 11 § mukaan “Jokaisen rikollisesta teosta syytteessä olevan henkilön edellytetään olevan syytön siihen asti kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti todistettu julkisessa oikeudenkäynnissä, jossa hänelle turvataan kaikki hänen puolustustaan varten tarpeelliset takeet.” Suomessa periaate on tuotu esiin muun muassa esitutkintalaissa, jonka 4 luvun 2 § mukaan “Rikoksesta epäiltyä on kohdeltava esitutkinnassa syyttömänä”.

Mitä vakavammasta rikoksesta on kyse, ympäristön suhtautuminen rikoksesta epäiltyyn saattaa muuttua jo esitutkintavaiheessa. Enkä viittaa tällä viranomaisiin, vaan epäillyn arkielämän lähipiiriin. Jos rikosepäily on lisäksi tullut epäillyn työyhteisön tietoon – vaikka ei siihen millään tavalla liittyisikään – voi sillä olla lamauttava vaikutus epäillyn koko arkielämään. Tietyissä median mielenkiinnon herättävissä rikostyypeissä “tuomiota” saatetaan jakaa iltapäivälehtien kautta jo ennen kuin asian oikeuskäsittelyä on päästy alkamaankaan.

Me täällä Legal Loungessa haluamme auttaa Sinua. Ota yhteyttä meihin jo ennen kuulemistasi esitutkinnassa, näin voimme varmistaa oikeuksiesi toteutumisen prosessin alusta saakka. Rikosoikeuspäivystysnumeromme päivystää kesälläkin numerossa 010 505 2655.

Perinnönjako – onko laiha sopu parempi kuin lihava riita?

Usein perinnönjaon hetkellä muutoin sopuisista sukulaisista saattaa kehkeytyä hyvinkin riitaisia. Soppaan työntävät lisäksi lusikkansa useat henkilöt, joiden ei kokkeina nimenomaisessa tilanteessa tulisi häärätä ollenkaan – esimerkiksi perillisten puolisot.

Jokaisella osapuolella on oma mielipiteensä siitä, miten perinnönjako tulisi toimittaa ja mitä omaisuudelle tulisi tehdä. Arvoon arvaamattomaan saattavat nousta esineet, joita kukaan ei kenties ollut aiemmin arvostanut. Riitoja käydään hyvin usein tunnearvoa omaavista, mutta vailla rahallista arvoa olevista esineistä. Tunnearvo nostaa omaisten mielissä esineen arvoa, vaikka todellisuudessa toisilla esineillä ei valitettavasti vapailla markkinoilla olisi lainkaan euroina määriteltävää arvoa ja näin ollen niiden “arvosta” itse perinnönjakotoimituksessa on perillisten hyvin vaikeaa päästä sopuun.

Useat vanhemmat tulevat tekemään testamentin juurikin ajatuksella “jotta jälkeeni riidoilta vältyttäisiin”. Toiset myyvät irtaimistonsa ja muun omaisuutensa jo elinaikanaan, koska “raha on ainakin riidatonta jakaa”. Kunpa jälkimmäinen väittämä pitäisikin todellisuudessa aina paikkansa. Professori Urpo Kangas onkin esittänyt, että elämä on hyvin eletty, kun et jätä perintöä.

Toisissa perillisten kesken sopimuksella toteutetuissa perinnönjaoissa päätetään yhdessä jakaa jokainen jaettavissa oleva esine tasaosuuksiin. Tällöin kukin saattaa lähteä kolmen parittoman kahvikupin kanssa tai kainalossaan yksi osa tietosanakirjasarjasta. Riitaisimmat tapaukset sen sijaan etenevät pesänjakajan määräykseen ja pesänjakajan tekemästä jaosta saatetaan taistella vielä myöhemmin oikeudessakin.

Onko laiha sopu sitten parempi kuin lihava riita?

Paras sopu antaa kaikille osapuolille sen tunteen, että heitä on kohdeltu oikeudenmukaisesti. Usein on viisainta antaa ajan hieman kulua eikä ruveta jakamaan kuolinpesää heti hautajaisten kahvitilaisuudessa. Aika antaa perspektiiviä siihen, mikä arvo ja merkitys tavaroilla itselle on ja laimentaa pinnassa olevia tunteita. Valitettavasti kuitenkin aika on toisinaan se, jota kuolinpesillä ei ole. Varat ovat usein osin kiinni kiinteistöissä ja asunto-osakkeissa, joiden ylläpito maksaa. Lisäksi rahaa tarvitaan perintöverojen maksuun. Näin ollen kiinteistöt/asunto-osakkeet saatetaan joutua pikaisestikin myymään ja niissä oleva irtaimisto tulee tällöin ensimmäisenä jaettavaksi.

Yleensä itse jakamisesta neuvottelun tilannetta rauhoittaa ulkopuolisen (ei sukulaisen/puolison/ystävän) puolueettoman henkilön paikallaolo. Henkilön, joka tuntee juridiikan perinnönjaon osalta sekä on osallistunut omaisuuserien myyntiin, perinnönjakojen toimittamiseen ja kuolinpesän asioiden hoitamiseen eri instansseissa.  Tämän lisäksi arvokkaampien esineiden ja omaisuuserien kuten merkittävien taide-esineiden ja asunto-osakkeen osalta kannattaa käyttää arvioijaa antamassa perusteltu näkemyksensä kyseisen omaisuuden arvosta. Arvoista kannattaa lisäksi pyytää kirjallinen arviokirja ainakin silloin, jos kaikki osakkaat ole mukana arviota tehtäessä. Verottaja ei ole perintöverotusta toimittaessaan sidottu osakkaiden perunkirjaan merkitsemiin omaisuuserien arvoihin. Verottajan perusteet omaisuuden arvostamiselle on selitetty hyvin yksinkertaisesti verottajan kotisivuilla.

Jos perinnönjaosta halutaan sopia, voidaan irtaimiston osalta esimerkiksi vuorotellen valita niitä esineitä, joita ei voi jakaa tasaosuuksin. Esineiden euromääräiset arvo-erot tasataan sitten vaikkapa tilivaroilla perinnönjaossa. Tasaosuuksiin jaettavissa olevien omaisuuserien osalta tätä vuorotellen valitsemista voi toki myöskin toteuttaa tai sitten sopia niiden jaosta tasaosuuksiin. Tasaosuuksiin jaon osalta kannattaa muistaa, että se synnyttää usein yhteisomistussuhteen (esimerkiksi asunto-osakkeen jako tasaosuuksin) ja tämä omistusmuoto ei riitaisilta osakkailta yleensä jatkossa onnistu.

Verotuksellisten seuraamuksien johdosta kannattaa konsultoida ammattilaista. Usein käy niin, että omaisuuserä on vain hetken kuolinpesän ja/tai perillisen omistuksessa ennen kuin se myydään edelleen. Kiireessä tulee tehtyä hätiköityjä päätöksiä ja muun muassa edellä mainittujen vaikutusten selvittäminen jää kiireen jalkoihin.

Toisissa tapauksissa voi olla viisaampaa jakaa omaisuus heti ja toisissa pitää se vielä jakamattoman kuolinpesän omistuksessa. Kuolinpesän jakamiselle ei ole laissa asetettu märääaikaa, joten kiirettä ei sen osalta ole.

Me Legal Loungessa toimimme tarvittaessa käräjäoikeuden määrääminä pesänjakajina.

Järjestämme kuitenkin myös ennen pesänjakajan hakemiseen päätymistä lakimiesavusteisia perinnönjakoneuvotteluja. Neuvotteluissa kartoitetaan osakkaiden kykenevyys sopimusjakoon ja tarvittaessa laaditaan asiakirjat sopimusjakoa varten. Jos sopimukseen ei näin päästä, ohjeistetaan osapuolia pesänjakajan hakemisessa sekä voidaan kertoa hieman tuon prosessin juridisesta kulusta, pesänjakajan oikeuksista ja velvollisuuksista ja siitä miten kustannukset tuolloin muodostuvat ja kuka niistä vastaa.

Sen lisäksi, että riitaisa perinnönjako on henkisesti todella raskas prosessi, sovun puolesta perinnönjakoa koskevissa asioissa puhuvat myös erityisesti kustannuskysymykset. Pesänjakajan kulut nousevat joka tapauksessa tuhansiin euroihin ja laajimmissa kokonaisuuksissa huomattavan suuriksi. Perinnönjakoneuvotteluilla voi asiassa päästä hyvinkin pian kaikkia tyydyttävään lopputulokseen, kun jokaiselle annetaan mahdollisuus lausua mielipiteensä ja jokaista aidosti kuunnellaan – juridisia perusteita unohtamatta. Sovinnolla tehty perinnönjako mahdollistaa osakkaiden hyvät välit tulevaisuudessakin. Lähiomaisen kuolemantapauksesta kun pahimmassa tapauksessa seuraa lisäksi perillisten välien rikkoutuminen.

Ota yhteyttä Legal Loungeen ja sovitaan tapaaminen, jossa kartoitetaan teidän tilanteenne!

Author: Hanna Rahikka

…………………………………………………………………………………………………………………………………………………..

Perhe- ja perintöoikeudellisten blogien sarja on yleisluonteinen fiktiivisiin tapahtumiin perustuva katsaus johonkin yksittäiseen lain säännökseen ja toimii siksi ainoastaan ajatusten herättäjänä, ei neuvona tosielämän tilanteisiin.

Seitsemän vankeusvuotta parin satasen takia

Rikosasian avustaja

Kolme nuorta miehen alkua päättivät yksi ilta viettää aikaansa hyvin epätavallisella tavalla. Pojat väijyivät sopivan, yksin asuvan vanhemman miehen uhrikseen ja “kutsuivat itsensä” sisään tämän asuntoon. He hajottivat miehen kalustoa ja sotkivat seinät, ja rahaakin pojat tajusivat saavansa ”pyytämällä” mieheltä tämän pankkikortin – hakkaamalla ja potkimalla ja veitsellä uhaten. Kun yksi pojista lähti hakemaan automaatilta miehen kortilla rahaa – mitä muutamia kymppejä tilillä nyt olikaan – kaksi muuta jäivät sotkemaan asuntoa ja pahoinpitelemään miestä. Päättivätpä pojat lopuksi vielä sitoa miehen keittiön tuoliin, jottei tämä heti pääsisi hakemaan apua.  Varmuuden vuoksi, ja vieläpä asunnosta löytyneillä sähköjohdoilla – ne nähtävästi pitivät hyvin.

Mies sai poikien potkuista ja lyönneistä ruhjeita ja veitsestä kasvoihin verta vuotavan haavan.  Poikien lähdettyä tuoliin sidottu mies joutui kaatamaan itsensä maahan päästäkseen irti sähköjohdoista. Asunto oli sotkettu täysin, seinät kirjoiteltu täyteen epämääräistä tekstiä, ja rahat tililtä viety. Shokissa mies sulkeutui makuuhuoneeseensa eikä enää uskaltanut ulos asunnosta.

Seuraavana päivänä miehen ystävä huolestui, kun ei saanut miestä kiinni, ja tultuaan asunnolle etsimään ystäväänsä löysi tämän sieltä pelokkaana ja pahoinpideltynä. Kallisarvoisen ystävän toiminnan takia apua saatiin paikalle, toki lähes vuorokausi tapahtumien jälkeen. Mies sai apua haavoihinsa ja asunnon siivoamiseen.

Ryöstö on kyseessä silloin, kun tekijä väkivalloin tai väkivallalla uhaten varastaa tai ottaa luvattomasti käyttöönsä toisen omaisuutta. Törkeäksi teko muodostuu silloin, kun ryöstössä esimerkiksi aiheutetaan toiselle vaikea ruumiinvamma taikka rikos tehdään erityisen raa’alla tai julmalla tavalla, taikka käytetään asetta tai aseeksi rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä. Teon täytyy olla myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Rangaistus törkeästä ryöstöstä on vähintään kaksi ja enintään kymmenen vuotta vankeutta.

Rikoksen uhri on oikeutettu korvauksiin, mikäli rikoksella on aiheutettu tälle vahinkoa. Uhrin on itse osattava esittää vahingonkorvausvaatimuksensa, joko rikosoikeudenkäynnissä tai myöhemmin siviiliprosessissa. Usein ei tiedetä, että syyttäjä ei yleensä näitä korvausvaatimuksia uhrin puolesta esitä taikka että korvauksia voi hakea myös rikosprosessin jälkeen, jos niitä ei ole osannut tai vaikka uskaltanut hakea rikosoikeudenkäynnissä. Uhrilla on myös oikeus ottaa avukseen asiamies, joka osaa kartoittaa asianmukaiset vaatimukset. Vakavissa rikosasioissa avustaja osaa olla tukena myös jo esitutkintavaiheessa. Vakavissa väkivalta- ja seksuaalirikoksissa uhri on usein oikeutettu maksuttomaan avustajaan.

Lakimiehemme avustivat tapauksen uhria, joka erityisen julmalla tavalla ryöstettiin omassa kodissaan – paikassa, jonka pitäisi olla jokaiselle ihmiselle turvallinen ja yksityinen. Miestä pahoinpideltiin, uhkailtiin veitsellä ja lopuksi sidottiin ja jätettiin loukkaantuneena ja sidottuna tuhottuun kotiinsa. Tapaus oli rikoksenakin hurja ja poikkeuksellisen raju. Pojat saivat miehen tililtä nostettua muutaman sata euroa. Kaksi pojista oli tekohetkellä alaikäisiä, kaikki kolme tuomittiin törkeästä ryöstöstä yhteensä yli seitsemän vuoden vankeusrangaistuksiin ja kaikki kolme velvoitettiin yhteisvastuullisesti korvaamaan miehelle noin 7.000 euroa ja oikeudenkäyntikulujakin kertyi pojille maksettavaksi yli 4.000 euroa. Kaikki tämä muutaman satasen takia. Jopa avustajat jäivät miettimään, mikä poikien motiivi oli ja miksi nuoret, joilla olisi koko elämä edessä, syyllistyvät tämänlaisiin tekoihin, jotka liian usein määrittelevät myös heidän tulevaisuuttaan.

Rikoksen uhrille kuuluu korvaus kärsimistään vahingoista, sekä omaisuus- että henkilövahingoista, mukaan lukien kärsimyksestä. Myös rikoksesta epäilty on aina oikeutettu asianmukaiseen puolustukseen. Lakimiehemme avustavat tavanomaisten rikosten osapuolten lisäksi vakavien väkivaltarikosten ja seksuaalirikosten uhreja. Erityisesti vakavan rikoksen uhri tarvitsee tukea ja apua oikeusprosessiin, joka joskus saattaa tulla vasta pidemmän ajan jälkeen ja saattaa aiheuttaa uhrille lisästressiä kaiken koetun jälkeen. Ota yhteyttä, jos tarvitset avustajaa rikosasiaasi – hyvä avustaja osaa esittää oikeanlaiset korvausvaatimukset ja on rikoksen uhrin tukena koko prosessin ajan taikka toisaalta osaa kartoittaa teosta epäillylle oikeanlaisen puolustusstrategian.

Älä jää asiasi kanssa yksin – ota yhteyttä p. 010 505 2652 tai p. 010 505 2655.

Lähestymiskiellosta

puisto

Me Legal Loungessa palvelemme sinua myös lähestymiskieltoa koskevissa asioissa. Soita päivystysnumeroomme 010 505 2655 tai laita meille viestiä. Olemme täällä sinua varten.

Mikä lähestymiskielto on ja missä siitä säädetään?

Lähestymiskiellosta säädetään laissa lähestymiskiellosta. Lain 1 § mukaan

“Henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen tai tällaisen rikoksen uhan tai muun vakavan häirinnän torjumiseksi voidaan määrätä lähestymiskielto. 

Jos itsensä uhatuksi tunteva henkilö ja henkilö, jota vastaan kieltoa pyydetään, asuvat vakituisesti samassa asunnossa, lähestymiskielto voidaan määrätä henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen tai tällaisen rikoksen uhan torjumiseksi (perheen sisäinen lähestymiskielto).”

Lakimies voi auttaa sinua lähestymiskiellon hakemisessa. Pyytäessäsi ammattilaisen apua, saat samalla laajemman juridisen kartoituksen tilanteesta.

Muista dokumentoida tapahtumat huolellisesti ja jos olet joutunut väkivallan uhriksi, tutkituta vammasi välittömästi lääkärin vastaanotolla.

Jos tapahtumilla on todistajia, ota talteen heidän yhteystietonsa.

Jos joudut esimerkiksi väkivaltarikoksen uhriksi, tee rikosilmoitus.

Onko lähestymiskieltoja erilaisia?

Lähestymiskielto voi olla perusmuotoinen tai laajennettu. Perusmuotoiseen lähestymiskielto tarkoittaa, että lähestymiskieltoon määrätty henkilö ei saa tavata suojattavaa henkilöä eikä muutenkaan ottaa tähän yhteyttä tai sitä yrittää. Suojattavaa henkilöä ei saa myöskään seurata tai tarkkailla.

Laajennettu lähestymiskielto tarkoittaa edellä mainittujen lisäksi kieltoa oleskella tietyllä alueella, suojattavan henkilön vakituisen asunnon, loma-asunnon, työpaikan tai muun niihin rinnastettavan oleskelupaikan läheisyydessä.

Perheensisäinen lähestymiskielto voi olla perusmuotoinen tai laajennettu. Perheensisäisessä lähestymiskiellossa henkilön tulee lisäksi poistua yhteisestä asunnosta eikä hän saa palata sinne.

Lähestymiskielto ei koske yhteydenottoja, joihin on “asiallinen peruste ja jotka ovat ilmeisen tarpeellisia”. Lainausmerkein varustettu poikkeus tulee suoraan laista. Poikkeus voi olla esimerkiksi osapuolten yhteisen lapsen joutuminen äkillisesti onnettomuuden johdosta sairaalaan.

Lähestymiskielto on voimassa enintään vuoden kerrallaan, tarvittaessa sitä voidaan jatkaa.

Kuka voi määrätä henkilön lähestymiskieltoon?

Lähestymiskiellon määrää käräjäoikeus ja väliaikaisen lähestymiskiellon voi määrätä käräjäoikeuden lisäksi pidättämiseen oikeutettu virkamies eli päällystöön kuuluva poliisi tai syyttäjä. Tämän virkamiehen on kuitenkin saatettava ratkaisunsa vielä pikaisesti sen tekemisen jälkeen käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Mihin lähestymiskiellot merkitään ja kuka merkinnän voi poistaa?

Lähestymiskiellot merkitään poliisin rekisteriin ja kieltoa ei voi poistaa pelkästään sitä hakeneen henkilön toiveesta tai osapuolten yhteisestäkään pyynnöstä. “Lähestymiskielto voidaan siihen määrätyn tai kiellolla suojattavan henkilön vaatimuksesta kumota tai kiellon sisältöä muuttaa, jos se on perusteltua asiaan osallisten muuttuneiden olosuhteiden tai muun erityisen syyn takia.” Asian ratkaisee käräjäoikeus.

Mitä tapahtuu jos lähestymiskieltoa rikotaan?

Lähestymiskiellon rikkominen on rangaistavaa ja se kyseessä on virallisen syytteen alainen rikos eli syyttäjä vie sen oikeuteen, vaikka asianomistaja ei esitä asiassa vaatimuksia. Rikkomisesta tulee ilmoittaa välittömästi ja viipymättä poliisille.