Category Archives: Blogi

Asianajajaliitto 100 vuotta!

Marja (vas.) ja Hanna Asianajajaliiton 100-vuotispäivillä.

Legal Lounge oli mukana juhlimassa Asianajajaliiton satavuotista taipaletta Messukeskuksessa 25.1.2019. Upea tapahtuma, johon osallistui noin 1800 asianajajaa ja muuta vierasta. Kiitos liitolle hienosta päivästä ja suuret onnittelut satavuotiaalle!

Saimme päivän aikana kuulla monta kiinnostavaa puheenvuoroa mm. asianajajan työn murroksesta ja tulevaisuudesta – miten kohtaamme haastavan asiakkaan ja osaamme jatkossa tarjota asiantuntijapalvelua ajassa, jossa asiakas voi löytää paljon (myös väärää!) tietoa mm. netistä. Onko asiantuntija edelleen tarpeen, vai korvaavatko erilaiset nettipalvelut tai jopa AI asianajajan?

Loppupäätelmä keskustelussa lienee ainakin tällä hetkellä kuitenkin se, että asiakas kaipaa asianajajalta henkilökohtaista face-to-face-palvelua, jossa ihminen kohtaa ihmisen ja asiakas saa yksilöllistä palvelua, jossa keskiössä on ongelmanratkaisu ja asianajajan erityisosaamisen soveltaminen asiakkaan nimenomaiseen tapaukseen. Tämä korostuu erityisesti meidän työssämme, jossa avustamme nimenomaan yksityisasiakkaita erilaisissa riidoissa ja rikosasioissa, joita useimmiten käsitellään tuomioistuimessa saakka. Ehkäpä AI soveltuu yritysjuridiikkaan tai yritysten erilaisiin sopimusasioihin, mutta tällä hetkellä näkemyksemme on se, että ainakin yksityishenkilön oikeudenkäyntiavustajan työ vaatii osaavan ja ammattitaitoisen ihmisen, joka osaa kohdata asiakkaan ihmisenä.

Legal Lounge täyttää tänä vuonna seitsemän vuotta. Olemme hyvinkin nuoria verrattuna satavuotiaaseen liittoon, mutta jatkamme ylpeinä liiton arvoja ja perinteitä asianajajakunnan aktiivisina jäseninä. Osallistumme jatkossakin keskusteluun asianajajatyön kehityksestä ja olemme mukana työstämässä asianajopalveluista parasta mahdollista asiakaspalvelua myös vastaisuudessa.

Onnea liitto!

Juhlavuoden Asianajajapäivän avaus Messukeskuksessa 25.1.2019.

 

 

 

 

 

 

 

 

Hyvää joulua Legal Loungen väeltä!

Taas vaihtuu vuosi, ja on mainio hetki pysähtyä miettimään sekä mennyttä että tulevaa. Kuluneena vuonna olemme jälleen saaneet avustaa asiakkaitamme toinen toistaan kinkkisemmissä riita-asioissa ja neuvotelleet yhä useammin myös sovittelupöydän ääressä. Olemme hoitaneet lukuisia huolto- ja perheriitoja ja iloksemme huomanneet, että erityisesti pienten lasten vanhemmat pyrkivät yhä enenevässä määrin sopimaan riitansa sovittelupöydän ääressä. Lapsen asioista halutaan sopia, ja asianajajalta kaivataan hyviä sovittelutaitoja – taitoa kuunnella riidan molempia osapuolia sekä neuvotella myös oman asiakkaan kanssa vaihtoehdoista, joita tämä ei ole tilanteessa vielä välttämättä nähnyt.

Perheasioiden sovittelutrendin ovat huomanneet myös muut vanhempien kanssa työskentelevät. Perheneuvolassa vanhempia autetaan löytämään kadonnut keskusteluyhteys ja kaupunkien perheoikeudelliset yksiköt täyttyvät sovitteluista. Tuomioistuimen tarjoamat sovittelut ovat olleet asiakkaittemme suosiossa myös haastavissa riita-asioissa. Jopa lastensuojelussa pyritään käymään enenevässä määrin sovittelutyyppisiä yhteisneuvotteluja lasta koskevista ratkaisuista. Toimistomme järjestää sovintoneuvotteluja myös esim. kuolinpesän osakkaille. Usein kun on niin, että mikäli asia saadaan ratkaistua sovinnollisesti, sovinnosta halutaan myös pitää kiinni.

Oikeudenkäyntiavustajan työ on siitä erikoista, että jokainen toimeksianto on omanlaisensa, vaikka asia sinänsä olisikin monessa riidassa sama. Riita on aina ihmistensä näköinen. Toiset ovat ajautuneet vuosien varrella kauas erilleen ja luoneet mielessään tietynlaisen kuvan toisesta, joka sitten saattaakin rikkoontua, kun vihdoin istahdetaan saman pöydän ääreen. Jos  puhumisen lisäksi onnistutaan aidosti kuuntelemaan toista puolta, saamme usein riidan sovittua. Monilla yhdistävä tekijä on yhteiset lapset. Toiset taas eivät pääse eroon erimielisyyksistään, vaikka kuinka neuvoteltaisiin. Silloin avustajan tehtävänä voi olla kertoa, ettei sovinto olekaan mahdollista.

Tulevaan vuoteen 2019 mahtuu sovittelujen lisäksi jälleen lukuisia oikeudenkäyntejä, pesänjakoja ja neuvonantoja. Riidanratkaisun lisäksi erityisesti lapsia koskevat rikosasiat ovat lisääntyneet toimistollamme. Toimistomme fokus pysyy edelleen riidanratkaisussa ja perhe- ja perintöoikeudessa, ja missiomme on yhä auttaa perheitä vaikeissa elämätilanteissa. Pyrimme tekemään asianajopalvelusta helposti saatavilla olevaa, ja kynnyksen hakea asianajajan apua tulee jatkossakin olla matala.

Toivotamme jokaiselle asiakkaallemme, kollegallemme ja yhteistyökumppanillemme rauhallista joulua ja iloista uutta vuotta 2019!

“Siellä internetissähän se tämäkin nykyään tapahtuu” – sähköisestä kiinteistökaupasta

Oliko mummo tosissaan? Näin mietti Markus, kun mummo soitti Skypellä ja kertoi, että metsäkiinteistön lahjoitus voitaisiinkin tehdä ilman kaupanvahvistajaa – ja vielä internetissä! Heidän ei tarvitsisi olla lahjanteon hetkellä samanaikaisesti paikalla, samalla paikkakunnalla tai edes antaa valtakirjaa kenellekään. Lahjoitus onnistuisi molempien omiin aikatauluihin sopien, vain kirjautumalla omilla verkkopankkitunnuksilla kiinteistökaupan verkkopalveluun. Verkkopalvelussa voisi laatia lahjakirjan ja mummon laadittua alkuluonnoksen, molemmat voisivat käydä sitä muokkaamassa ja lopulta sen hyväksymässä – juuri kun heille itselleen sopisi.

Mummo oli onnekkaan sattuman johdosta tullut tietoiseksi tästä mahdollisuudesta. Hän oli etsinyt internetistä tietoa kaupanvahvistajista ja päätynyt kiinteistökaupan verkkopalveluun. Hän oli päässyt kirjautumaan sisään palveluun omilla verkkopankkitunnuksillaan ja olipa hänen omalla sivullaan näkynyt hänen omistamansa kiinteistökin. Mummon saatua Markus vakuutetuksi siitä, että “siellä internetissähän se tämäkin nykyään tapahtuu”, päästiin lahjakirjan valmisteluissa alkuun.

Mummo halusi lahjakirjaan ehdon Markuksen aviopuolison avio-oikeuden poissulkemisesta. Mainitusta ehdosta säätää avioliittolain 66 §, jonka mukaan “Lahjakirjan, kirjallisen suostumuksen, avioehtosopimuksen ja luettelon, joista säädetään 35 §:n 2 momentissa sekä 38, 42 ja 60 §:ssä, on, jotta ne olisivat päteviä, oltava päivättyjä, asianmukaisesti allekirjoitettuja ja kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistamia. Kiinteää omaisuutta koskeva lahjakirja tai suostumus voidaan allekirjoittaa myös kaupanvahvistajan oikeaksi todistamana.” Eli tuon ehdonko takia pitäisi nyt tehdä paperinen lahjakirja, jotta saataisiin kaupanvahvistaja mukaan?

Pykälän 2 momentti kuitenkin jatkui: “Jos kiinteän omaisuuden luovutus tehdään sähköisesti, lahjakirja tai suostumus voidaan antaa myös sähköisenä asiakirjana kaupankäyntijärjestelmässä maakaaren (540/1995) 9 a luvussa säädetyllä tavalla.” 

Maanmittauslaitoksen lanseeraama kiinteistövaihdannan verkkopalvelu on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen. Palvelussa tehtävä kiinteistökauppa tai vaikkapa kiinteistölahja syntyy ilman kaupanvahvistajaa ja lainhuuto tulee tämän jälkeen vireille ilman erillistä hakemusta. Palvelussa voi myös esimerkiksi luovuttaa vuokraoikeuden ja hakea kiinnityksiä, hakea sähköisen panttikirjan siirtoa sekä ilmoittaa kirjallisen panttikirjan haltijaa koskevasta muutoksesta. Niistä oikeustoimista, jotka vielä eivät ole mahdollisia sähköisessä palvelussa, voit lukea lisää yllä näkyvästä linkistä. Esimerkiksi alaikäisen puolesta ei ole mahdollista sähköisen palvelun kautta (ainakaan vielä) tehdä minkäänlaisia oikeustoimia. Verkkopalvelu tekee myös lukuisia automaattisia tarkistuksia kuten tarkistuksen siitä, onko kukaan oikeustoimen osapuoli edunvalvonnassa – tämä nimittäin on este verkkopalvelun käytölle.

Osaamisemme Legal Loungessa kattaa niin kaupanvahvistajan kanssa tehdyn kiinteistön luovutuksen kuin luovutuksen kyseisen verkkopalvelunkin kautta toteutettuna. Meiltä Legal Loungesta saat ammattitaitoista apua kiinteistöihin liittyen. Laadimme kiinteistöjen kauppa/lahja/vaihtokirjojen lisäksi muun muassa hallinnanjakosopimuksia sekä muita kiinteistön omistamisen aikaan liittyviä sopimuksia. Haemme myös puolestasi omistuksen rekisteröintiä eli lainhuutoa lainhuuto-ja kiinnitysrekisteriin. Meiltä saat lisäksi apua esimerkiksi kiinnitysten hakemisessa.

Lisätietoja: Hanna Rahikka

Kyseessä ei ole maksettu mainos, vaan yksi kirjoittajan lempiaiheista kiinteistöjä koskien.

Käytetyt lähteet: www.kiinteistoasiat.fi ja www.maanmittauslaitos.fi

Lastensuojelun asiantuntija Virve Toivonen Legal Loungen lakimieheksi

OTL, VT Virve Toivonen on nimitetty Legal Loungen lastensuojelun asiantuntijalakimieheksi 1.3.2017 alkaen. Toivosen erityisosaamisena ovat lapsen oikeudet, lastensuojeluasiat ja perus- ja ihmisoikeuskysymykset sekä oikeusprosessiin liittyvät asiat. Toivonen toimii tutkijana Helsingin yliopistossa ja on mittavan tutkijauransa lisäksi toiminut hallintotuomarina hallinto-oikeudessa (pääpaino lastensuojeluasioissa) sekä apulaissyyttäjänä Helsingin syyttäjänvirastossa. Toivonen on myös vetänyt lapsen oikeuksiin liittyviä koulutuksia erityisesti tuomareille ja sosiaalityöntekijöille.

Toivonen väittelee oikeustieteen tohtoriksi keväällä 2017 aiheenaan lapsen oikeudet erityisesti lastensuojelussa. Hän on toimittanut marraskuussa 2016 julkaistun Lapsen oikeudet lastensuojelussa -teoksen, joka käsittelee laajasti ja käytännönläheisesti lapsen oikeuksia lastensuojelussa.

Virve Toivonen tulee vastaamaan Legal Loungen lastensuojeluun ja lapsioikeuteen liittyvistä toimeksiannoista, mukaan lukien lasten edunvalvonta-asioista. Legal Lounge toivottaa Virven lämpimästi tervetulleeksi joukkoomme!

Lisätietoja asiasta antaa toimitusjohtaja Hanna Rahikka, p. 050 302 6440 tai hanna.rahikka(a)legallounge.fi.