Category Archives: Lapsioikeus

Lastensuojelun asiantuntija Virve Toivonen Legal Loungen lakimieheksi

OTL, VT Virve Toivonen on nimitetty Legal Loungen lastensuojelun asiantuntijalakimieheksi 1.3.2017 alkaen. Toivosen erityisosaamisena ovat lapsen oikeudet, lastensuojeluasiat ja perus- ja ihmisoikeuskysymykset sekä oikeusprosessiin liittyvät asiat. Toivonen toimii tutkijana Helsingin yliopistossa ja on mittavan tutkijauransa lisäksi toiminut hallintotuomarina hallinto-oikeudessa (pääpaino lastensuojeluasioissa) sekä apulaissyyttäjänä Helsingin syyttäjänvirastossa. Toivonen on myös vetänyt lapsen oikeuksiin liittyviä koulutuksia erityisesti tuomareille ja sosiaalityöntekijöille.

Toivonen väittelee oikeustieteen tohtoriksi keväällä 2017 aiheenaan lapsen oikeudet erityisesti lastensuojelussa. Hän on toimittanut marraskuussa 2016 julkaistun Lapsen oikeudet lastensuojelussa -teoksen, joka käsittelee laajasti ja käytännönläheisesti lapsen oikeuksia lastensuojelussa.

Virve Toivonen tulee vastaamaan Legal Loungen lastensuojeluun ja lapsioikeuteen liittyvistä toimeksiannoista, mukaan lukien lasten edunvalvonta-asioista. Legal Lounge toivottaa Virven lämpimästi tervetulleeksi joukkoomme!

Lisätietoja asiasta antaa toimitusjohtaja Hanna Rahikka, p. 050 302 6440 tai hanna.rahikka(a)legallounge.fi.

 

“Miksei se maksa?” …eli asiaa elatusavusta

vauva

Me oltiin sovittu, että se maksaa 200 euroa mun tilille ja sitten me maksetaan nää lätkämaksut puoliksi. Ja se maksaa vielä Aten puhelinmaksut, ne ei kyllä ole kuin 20 euroa kuussa, mutta silti. Nyt se ei enää suostu laittamaan mulle sitä 200 euroa, kun se menee kuulemma mun omiin menoihin, eikä se eron jälkeen nyt haluakaan maksaa mun asumisesta tässä uudessa kämpässä mitään. Ei kuulemma kuulu sille. Miksei se maksa, vaikka ollaan sovittu? Se laittoi mulle siitä sähköpostilla ihan sen, mitä oltiin sovittu. Nyt se sanoo, että mun kuuluu maksaa, kun olen nyt “lähivanhempi”, ja kulut kuuluu mulle. Mun mielestä sen pitäis maksaa puolet ainakin Aten lätkästä ja iltapäiväkerhosta, fifty-fifty, niin olis reilua kaikille. ”

Näitä kyselyitä saamme lähes päivittäin. Vanhemmat eivät tiedä mitä kaikkea lapsen elatukseen kuuluu, miten elatusavun määrä lasketaan tai miten toinen saadaan osallistumaan lapsen kustannuksiin. Helposti oletetaan, että jos toinen maksaa puolet, “fifty-fifty”, vaikkapa tarhasta ja vaatteista, niin se riittää. Näin ei ole. Tai kerätään pitkiä excel-taulukoita ja kuitteja siitä, mitä kukakin on maksanut ja kuka on velkaa kenellekin. Huoh, miten työlästä ja helposti riitaisaa.

Excel-taulukoista ja kuittikaupasta pääsee kuitenkin helposti eroon sopimalla riittävistä elatusmaksuista, joiden tulee huomioida molempien vanhempien taloudellinen kyky osallistua lapsen elatukseen. Jos elatusmaksuista ei päästä sovintoon, on lapsella oikeus omissa nimissään (huoltaja edustajanaan ja avustajan apunaan) saattaa elatusapusaatavansa oikeuden ratkaistavaksi. Elatusapu on siis lapsen saatavaa, lapsen oikeus, josta ei voida lapsen puolesta luopua tai sopia lapsen edun vastaisesti, ja jota oikeutta lapsi saa itse omissa nimissään hakea.

Laki lapsen elatuksesta lähtee siitä, että “Lapsella on oikeus riittävään elatukseen. Se käsittää lapsen kehitystason mukaisten aineellisten ja henkisten tarpeiden tyydyttämisen, lapsen tarvitseman hoidon ja koulutuksen sekä tästä aiheutuvat kustannukset.” (1 §) Se, mitä laissa tarkoitetaan “riittävällä” on aina tapauskohtaisesti ratkaistava.

Lapsen elatuksesta voidaan tehdä sopimus, joka vahvistetaan yleensä lastenvalvojalla. Viranomaisen vahvistaman sopimuksen nojalla elatusmaksu on suoraan ulosottokelpoinen, jos maksaja ei sitä maksa. Vastaavaa vaikutusta ei ole lapsen vanhempien keskenään tekemällä sopimuksella, jota ei ole vahvistettu. Sen sijaan vahvistettu sopimus vastaa lainvoimaltaan tuomioistuimen antamaa ratkaisua.

Kun lapsen elatusmaksuista on sovittu tai tuomioistuin niistä päättänyt, etävanhempi maksaa kuukausittaisen elatusmaksun ja lähivanhempi maksaa lapsen menot. Lähivanhempi ei tällöin enää voi vaatia etävanhempaa maksamaan puolia vaikkapa lapselle ostettavasta uudesta koulurepusta tai luistimista. Tästä syystä elatusmaksut kannattaa sopia tarpeeksi suuriksi ja vähintään riittäviksi.

Jos elatusvelvollisella, eli sillä, jolta elatusapua haetaan, ei ole elatuskykyä (esim. pitkäaikaistyötön tai työkyvytön), on tärkeää, että puuttuva elatuskyky silti vahvistetaan tuomioistuimessa ja elatusmaksu vahvistetaan nollaan euroon. Tämä on nimittäin edellytys sille, että lapselle voi hakea elatustukea Kelasta. Vähävaraisen etävanhemman ei siis kannata vältellä asian ratkaisemista, sillä elatuskyvyn puuttumisen vahvistaminen on sekä lapsen että etävanhemman etu: lapsi saa oikeuden hakea elatustukea Kelalta ja samaan aikaan etävanhemman ei voida väittää laiminlyövän elatusvelvollisuuttaan.

Elatustukea voi myös hakea ja saada mikäli vanhempi vahvistetusta sopimuksesta tai käräjäoikeuden päätöksestä huolimatta jättää sovitut/määrätyt elatusmaksut maksamatta. Näissä tilanteissa elatustuen myöntämisen jälkeen Kela ryhtyy perimään elatusapuja elatusvelvolliselta.

Elatusapu kannattaa pääsääntöisesti vahvistaa lapsen täysikään saakka, sillä elatusavun määrää voidaan myöhemmin muuttaa, jos vanhemmat yhdessä sopivat muutoksista taikka jos tuomioistuin olosuhteiden muuttumisen takia antaa asiasta uuden ratkaisun. Lain lapsen elatuksesta mukaan “Vahvistetun elatusavun määrää ja sen suorittamistapaa voidaan muuttaa sopimuksella tai tuomiolla, mikäli niissä olosuhteissa, jotka 1–3 §:n mukaan on otettava huomioon elatusapua vahvistettaessa, on tapahtunut niin olennaisia muutoksia, että elatusavun muuttamista on sekä lapsen että elatusapua suorittavan vanhemman olot huomioon ottaen pidettävä kohtuullisena. ” (11 §)

Vanhemmat voivat sopia lapsen asioista, myös elatusmaksuista, lastenvalvojalla tai tuomioistuimen sovittelussa. Vielä oikeudenkäynninkin aikana osapuolet voivat sopia riitansa. Kokemuksemme mukaan sovinto on usein kestävämpi ratkaisu kuin pitkä ja raskas tuomioistuinprosessi. Kannattaa myös muistaa, että elatusmaksut ovat tarkoitettu lapsen elatukseen ja, mikäli sovintoon ei päästä, loppukädessä tuomioistun päättää asiasta lapsen edun mukaisesti.

Ota yhteyttä lakimiehiimme Marjaan p. 010 505 2652 tai Hannaan p. 010 505 2655 ja kartoitetaan tilanteesi.

Pick your battles

lapsi

Tuttavani kävi läpi avioeroprosessia jokunen aika sitten. Maantieteellisesti kaukana minusta, mutta puhelimen päässä. Toimin tilanteessa kuuntelevana korvana, en lakimiehenä. Hän otti asian juridisen puolen osalta yhteyttä paikkakunnallaan toimivaan ammattilaiseen, jotta hän saisi jatkossa apua mahdolliseen tuomioistuinkäsittelyyn – pariskunnan keskusteluyhteys kun oli lähes täysin poikki ja näytti todennäköiseltä, että osituksesta ja lapsiin liittyvistä asioista ei saataisi sopua aikaan. Ainakaan ilman ammattilaisia.

Kokenut avioerojuristi oli sanonut tuttavalleni: “Juridisten neuvojen lisäksi haluan sanoa sinulle sen, minkä kokemus näissä asioissa on opettanut. Kun avioero on riitaisa ja siinä on mukana lapsia, on järkevä toisinaan joissain asioissa niellä kiukkunsa. Usko minua, tulet ajan kuluttua kiittämään itseäsi jokaisesta niistä kerrasta, kun hillitsit itsesi. Lasten parhaaksi.”

Neuvon tarkkaa sanamuotoa en muista ja se saattoi hieman jo muuttaa sanamuotoaan suusta suuhun kerrottaessa, mutta ydinajatus oli sama: joka asiasta ei kannata riidellä. Joskus on lasten edun ja hyvinvoinnin vuoksi tärkeää niellä oma kiukku ja käsitellä sitä muualla kuin ex-puolison tai lasten edessä/kanssa. Tilanteen äärimmilleen kärjistäminen ei joka asiassa ole järkevää. Tärkeää on turvata jatkossa se, että vanhemmat kykenevät kommunikoimaan keskenään lasten asioissa ja säilyttämään lasten läheisen suhteen molempiin vanhempiin.

Olin iloinen kahdesta asiasta. Ensinnäkin siitä, että juridiikan ammattilainen ei edistänyt riitaa, vaan sovintoa – kuten toki kuuluukin. Toisekseen siitä, että hän uskalsi sanoa asiakkaalle tuon neuvon senkin uhalla, että riitaisassa tilanteessa tämä todennäköisesti saattoi myös ärsyttää asiakasta. Asiakas kun usein näkee vain oman asiansa eikä kokonaisuutta eikä näin ollen voi ymmärtää, että hänen asiaansa ajava asiamies ei olekaan joka asiassa hänen kanssaan samaa mieltä. Tämän asiakas saattaa kokea herkästi siten, että oma asiamies ei ole “hänen puolellaan”, vaikka siitä tilanteessa ei ole kyse.

Jokaisessa erossa on kaksi osapuolta. Toisissa eroissa on noiden kahden osapuolen lisäksi myös lapsi tai lapsia, joihin tilanne vaikuttaa. He ovat tilanteessa tahtomattaan ja täysin vanhempiensa toiminnan varassa. Toki lapsia suojelee lainsäädäntö asiaan liittyen, mutta lainsäädäntö ei kata kaikkea asiaan liittyvää ja lisäksi tuomioistuimen päätökset ovat vasta viimesijainen ja hidas keino puuttua asioihin.

Lähetänkin nyt näin virtuaalisesti kiitoksen kollegalleni sinne kauas: KIITOS siitä, kun olit ammattilainen. Pysyit tarpeeksi etäällä etkä mennyt asiakkaan tunteisiin mukaan. Autoit näkemään juridisen kokonaiskuvan ja kykenit selittämään kansankielellä siihen liittyvää lainsäädäntöä. Kiitos kun autoit selvittämään sovinnon mahdollisuutta, vaikka sovintoa asiassa ei saatukaan aikaan. Kiitos kun olit ihmiselle ihminen. Sitä mekin pyrimme Legal Loungessa olemaan – joka päivä!

Author: Hanna Rahikka

Lapsiystävällinen oikeus

150720121097 (1)

Lapsiystävällinen oikeus oli oikeusministeriön vuonna 2010 käynnistämä oikeushanke. Hankkeen tarkoituksena oli luoda lapsen edun huomioon ottava sekä samalla nopea ja tehokas sovittelumenettely lapsen asioiden käsittelemiseksi tuomioistuimessa. Tavoitteena oli vähentää pitkiä ja rasittavia huoltoriitaoikeudenkäyntejä ja niissä käytettävää sosiaalitoimen olosuhdeselvitystyötä, jonka hankkiminen usein pitkittää jo entuudestaan pitkää oikeusprosessia. Hanke mukaili Norjassa käytettyä ns. follo-oikeudenkäyntiä, jossa lapsen huoltoa, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevassa oikeudenkäynnissä käytetään apuna perhe- ja lapsiasioiden asiantuntijoita (ei-juristeja).

Legal Loungen perustajaosakas Marja Välilä kirjoitti aiheesta Kiddo-lehteen jo vuonna 2014. Follo-oikeudenkäyntiä mukaileva follo-sovittelu oli tuolloin kokeilussa yhdessätoista tuomioistuimessa ympäri Suomea. Hallitus luovutti 14.11.2013 eduskunnalle esityksen, jossa esitettiin tämän asiantuntija-avusteisen huoltoriitojen tuomioistuinsovittelun valtakunnallistamista lakimuutoksilla. Esityksen tavoitteena oli saada follo-sovittelun mahdollistavat lakimuutokset voimaan toukokuussa 2014, josta lähtien follo-sovittelu onkin ollut käytössä valtakunnallisesti.

Suomessa nykyään käytössä oleva ns. follo-sovittelu eli asiantuntija-avusteinen tuomioistuinsovittelu on oikeudenkäynnistä erillinen lapsen asioihin keskittyvä sovittelumenettely, jossa sovittelijana toimii tähän tarkoitukseen koulutettu sovittelijatuomari ja sovittelijan avustajana sosiaalityöntekijä tai muu asiantuntija (usein psykologi), jonka tehtävänä vanhempien avustamisen lisäksi on varmistaa lapsen edun toteutumista prosessissa ja päätöksenteossa. Sovitteluistunto on välittömämpi ja vapaamuotoisempi kuin oikeudenkäynti ja pyrkii nimenomaan lapsen edun mukaisen sovinnon saavuttamiseen.

Sovittelussa on sovittelijan (tuomari) ja psykologin tai sosiaalityöntekijän lisäksi usein paikalla vanhempien omat oikeudelliset avustajat, joiden tehtävänä on avustaa omaa päämiestä sovinnollisen ratkaisun löytämisessä. Yleensä kaikki keskustelut käydään niin, että molemmat vanhemmat ovat paikalla, mutta tarpeen tullen sovittelija ja asiantuntija voivat keskustella myös vanhempien kanssa erikseen ns. erilliskeskusteluissa. Legal Loungen lakimiehet hoitavat huoltoriitoja ja ovat vuosittain mukana myös lukuisissa sovitteluissa. Asiakkaamme ovat kokeneet, että sovittelussa heitä kuunnellaan eivätkä he jää vaikeassa riitatilanteessa yksin.

Oikeusministeriön internetsivuilta löytyvät tulokset ennen lakimuutosta tehdystä sovittelukokeilusta. Jo pelkästään sen aikaiset tulokset olivat kannustavia: “Kahdessa vuodessa kokeilukäräjäoikeuksissa tuli vireille yli 600 huoltoriitasovittelua. Varsinaiseen sovitteluun edenneissä asioissa 77 prosentissa saavutettiin joko kokonaissovinto (62 %) tai osasovinto (15 %). Sovittelu vähensi sosiaalitoimelle tehtyjä selvityspyyntöjä kokeilua edeltäneeseen aikaan verrattuna.”

Mikäli olet huoltoriidan osapuolena tai sinulla on kysyttävää lasten huoltoon tai muihin perheoikeudellisiin asioihin liittyen, ota yhteyttä Legal Loungeen. Etsimme yhdessä parhaan ratkaisun juuri teidän tilanteeseenne. Ensisijaisesti sovintoon pyrkien, mutta tarvittaessa oikeuskäsittelyssä avustaen.

Älä jää tilanteessa yksin, äläkä ainakaan tee hätiköityjä ratkaisuja painostuksen alaisena. Tutki asiaa rauhassa ja rehellisesti joka katsantokannalta, ja ensisijaisesti lapsen etu huomioiden. Oikeudellista apua kannattaa kysyä hyvissä ajoin.

…………………………………………………………………………………………………………………………………………………..

Tämän artikkelin pääasiallinen sisältö on julkaistu myös englanninkielisenä internetsivuillamme.

Court mediation in custody disputes

150720121097 (1)

What is court mediation in custody disputes?

A custody dispute in court is often a lengthy and a mentally burdensome judicial procedure. There is however an option, as custody disputes can also be mediated in a district court. Each parent can file an application to begin the mediation process or parents can jointly apply. The mediation procedure in Finland is called follo-mediation due to its historical roots in the district of Follo in Norway.

Even if a child’s custody is already a matter of litigation in court, it can be transferred to a mediation procedure outside of the judicial procedure. If either of the parties (parents) then wish to end the mediation before reaching a resolution, the matter is returned to the judicial procedure and continues from where it left off. If an agreement is reached in mediation, the agreement will be confirmed as enforceable by the mediator (the court).

The mediator in a custody case is a judge who has been specifically trained in court mediation and is specialized in family law. A psychologist or a social worker is present to assist the mediator as well as the parties in finding an amicable solution. Parents can also ask for their own legal counsel to be present.  The mediation negotiations are held with both parents present but both sides may also discuss matters privately with the mediator and the psychologist. The mediation process comes with no additional cost to the parties, except the costs of legal counsel, if the parties wish to use one. However, the process is designed so that it can be carried out without legal representation of parties.

The Finnish Ministry of Justice has released the results of the mediation pilot program, which ran through 2011-2014 in Finland before the follo-mediation was made possible nationwide (in May 2014). During the pilot program over 600 custody mediations were held in eleven district courts. An amicable agreement was reached in 77 % of these cases, out of which 62 % were complete agreements and 15 % partial agreements.

Our lawyers assist in numerous court mediations and judicial proceedings each year and are experienced in international custody issues as well. Legal Lounge founding partner Marja Välilä has vast experience in family law, specifically in child custody mediation and litigation as well border-crossing divorce and custody cases.  She has been participating in follo-mediations since 2011 when the procedures were only piloted in Finland. Our clients feel that mediation allows for their opinion to be heard and valued and that they are not left alone in the difficut situation of a custody battle.

If you are facing a custody dispute or have legal questions concerning child law, contact us at Legal Lounge. Together we can find the best solution for your situation. In case an agreement cannot be reached through negotiations or mediation, we will assist you in judicial proceedings. We serve our clients in both Finnish and English.

Do not make hasty decisions under pressure. Bear in mind the child’s best interest. You have the right to legal assistance and to ask for help.

…………………………………………………………………………………………………………………………………………………..

 

Isänsä poika

isäjapoika

Tiesitkö, että perintökaareen on vastikään lisätty 23 a luku koskien perinnönjaon oikaisua ja omaisuuden palautusvelvollisuutta?

Kyseisen lisäyksen valmistelu jäi julkisuudessa isyyslain valmistelua ja sen voimaantuloa koskevan uutisoinnin varjoon, mutta lisätyn luvun kytkentä isyyslakiin on vahva. Hallituksen hyväksyessä isyyslain, se samalla hyväksyi kaksi lausumaa, joista ensimmäisessä lausumassaan eduskunta edellytti, että “hallitus ryhtyy kiireellisesti valmistelemaan esityksen perinnönjaon peräyttämistä ja palautusvastuuta koskevaksi täydentäväksi sääntelyksi sellaisia tapauksia varten, joissa avioliiton ulkopuolella ennen 1 päivänä lokakuuta 1976 syntyneellä lapsella on uuden isyyslain 67 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin tai sen seurauksena perintöoikeus isänpuoleisen perittävän jälkeen.” 

Eli käytännössä:

Matias, joka syntyi vuonna 1975 yksinhuoltajaäidille, laittoi isyyskanteen vireille vuonna 2016, saatuaan vasta tuolloin tiedon biologisen isänsä henkilöllisyydestä.

Vuoden 2016 alusta oli tullut voimaan uusi isyyslaki. Aiemman isyyslain voimaanpanosta annetun lain (voimaanpanolaki) 7 §:n 2 momentin mukaan lapsen, joka oli syntynyt ennen 1.10.1976 voimaan tullutta isyyslakia, oli pantava isyyden vahvistamista koskeva kanne vireille viiden vuoden kuluessa isyyslain voimaantulosta. Oikeutta ajaa kannetta ei myöskään ollut, jos mies (isä) oli jo kuollut. Matiaksen tapauksessa edellä kerrottu viiden vuoden määräaika oli päättynyt Matiaksen ollessa vasta pieni lapsi. Myöhemmin tullut Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisu 2012:11 oli antanut Matiakselle toivoa siitä, että isyyden vahvistaminen ei ollut myöhäistä hänenkään osaltaan, mutta Matiaksen tapauksessa ylipäätään tieto mahdollisen isän henkilöllisyydestä tuli hänelle vasta nyt.

Matiaksen biologinen isä Ilpo oli valitettavasti ehtinyt menehtyä vuonna 2014, mutta isyys saatiin kanteella vahvistettua isän kuoleman jälkeen. Matias ei ollut lähtenyt etsimään isäänsä saadakseen tältä taloudellista tukea, mutta kun Matias sai isyyden vahvistamisen yhteydessä tietää, että hänellä olisi uuden lain mukaan myös oikeus perintöön isänsä jälkeen, se tuntui hänestä oikeudenmukaiselta.

Ositus- ja perinnönjako oli kuitenkin jo ehditty toimittaa Matiaksen isän Ilpon jälkeen. Ensin oli ositettu omaisuus Ilpon kuolinpesän ja Ilpon lesken Tuulan välillä. Tämän jälkeen Ilpon tuolloiset lakimääräiset perilliset eli lapset avioliitosta Tuulan kanssa olivat jakaneet Ilpon kuolinpesän.

Tilanne oli haastava. Matias vasta tutustui sisaruspuoliinsa, jotka olivat ottaneet hänet avosylin vastaan ja ja nyt hänen tulisi esittää heille, että hänelle kuuluisi myös osa isänsä perinnöstä. Matias pyrki ensin sopuisasti muiden perillisten kanssa sopimaan perinnönjaon oikaisusta, mutta sovinnolla asiaa ei saatu hoidettua.

Matias joutui hakemaan pesänjakajaa, jolla oli oikeus nostaa palautusvelvollisuutta koskevan kanne (PK 23 a:10) ja toimittaa oikaisujako.

Voiko tämä lakimuutos oikeasti koskea myös ennen lain voimaantuloa kuolleiden isien lapsia?

Isyyslain 67 §:n mukaan “Se, jolla 1 momentin nojalla on perintöoikeus, voi vaatia toimitetun perinnönjaon oikaisua, vaikka perittävä on kuollut ennen tammikuun 1 päivää 2016.”

Kuitenkin samainen pykälä rajaa asiaa seuraavasti: “Avioliiton ulkopuolella ennen 1 päivänä lokakuuta 1976 syntyneellä lapsella ei ole tuomioistuimessa vahvistetun isyyden perusteella perintöoikeutta isänpuoleisen perittävän jälkeen, jos perittävä on kuollut ennen 31 päivää tammikuuta 2012.” 

Perintöoikeus tulee lisäksi yhä saattaa voimaan 10 vuodessa perinnönjättäjän kuolemasta eli tältä osin lakiin ei tullut muutoksia.

Eikö silläkään siis ole merkitystä, että isä on kuollut ennen kanteen vireilletuloa?

Ei ole, yllä kerrotut lakitekstin ajalliset rajoitteet huomioiden. Itse asiassa “…hallitus ehdotti esityksessään isyyslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 91/2014 vp), että takautuvan lainsäädännön nojalla isyytensä vahvistuttaneella lapsella ei olisi perintöoikeutta sellaisen perittävän jälkeen, joka oli kuollut ennen kuin isyyden vahvistamiseen johtanut kanne tuli vireille. Eduskunnan perustuslakivaliokunta arvioi oikeudellisen tilanteen toisin. Perustuslakivaliokunnan mukaan omaisuuden suojaan liittyvät perusteet eivät ole lähtökohtaisesti yhtä painavia kuin vaatimus tiettyyn aikaan avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten syrjimättömyydestä (PeVL 46/2014 vp, s. 9 ja LaVM 16/2014 vp, s. 8).”

Mitä siis voi vaatia?

Tämä kaikki perustuu perintökaaren uuteen 23 a lukuun. Perillinen tai yleistestamentinsaaja, jonka oikeus perintöön on aiemmin perinnönjaossa sivuutettu tai osalta jonka isyys vahvistetaan vasta perinnönjaon jälkeen:

  • voi esittää vaateen omaisuuden palauttamisesta
  • hän voi esittää vaateen osituksen/erottelun/avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain 8 §:ssä tarkoitetun hyvityksen oikaisusta
  • vaatia perinnönjaon oikaisua

Ota yhteyttä Legal Loungeen ja sovitaan tapaaminen, jossa kartoitetaan Sinun tilanteesi!

Author: Hanna Rahikka

…………………………………………………………………………………………………………………………………………………..

Lähteet: Perintökaari, hallituksen esitys 72/2015 vp, KKO 2012:11 ja Oikeusministeriön julkaisu mietintöjä ja lausuntoja 48/2015

Perhe- ja perintöoikeudellisten blogien sarja on yleisluonteinen fiktiivisiin tapahtumiin perustuva katsaus johonkin yksittäiseen lain säännökseen ja toimii siksi ainoastaan ajatusten herättäjänä, ei neuvona tosielämän tilanteisiin.