Tag Archives: kuolinpesän osakkuus

Isänsä poika

isäjapoika

Tiesitkö, että perintökaareen on vastikään lisätty 23 a luku koskien perinnönjaon oikaisua ja omaisuuden palautusvelvollisuutta?

Kyseisen lisäyksen valmistelu jäi julkisuudessa isyyslain valmistelua ja sen voimaantuloa koskevan uutisoinnin varjoon, mutta lisätyn luvun kytkentä isyyslakiin on vahva. Hallituksen hyväksyessä isyyslain, se samalla hyväksyi kaksi lausumaa, joista ensimmäisessä lausumassaan eduskunta edellytti, että “hallitus ryhtyy kiireellisesti valmistelemaan esityksen perinnönjaon peräyttämistä ja palautusvastuuta koskevaksi täydentäväksi sääntelyksi sellaisia tapauksia varten, joissa avioliiton ulkopuolella ennen 1 päivänä lokakuuta 1976 syntyneellä lapsella on uuden isyyslain 67 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin tai sen seurauksena perintöoikeus isänpuoleisen perittävän jälkeen.” 

Eli käytännössä:

Matias, joka syntyi vuonna 1975 yksinhuoltajaäidille, laittoi isyyskanteen vireille vuonna 2016, saatuaan vasta tuolloin tiedon biologisen isänsä henkilöllisyydestä.

Vuoden 2016 alusta oli tullut voimaan uusi isyyslaki. Aiemman isyyslain voimaanpanosta annetun lain (voimaanpanolaki) 7 §:n 2 momentin mukaan lapsen, joka oli syntynyt ennen 1.10.1976 voimaan tullutta isyyslakia, oli pantava isyyden vahvistamista koskeva kanne vireille viiden vuoden kuluessa isyyslain voimaantulosta. Oikeutta ajaa kannetta ei myöskään ollut, jos mies (isä) oli jo kuollut. Matiaksen tapauksessa edellä kerrottu viiden vuoden määräaika oli päättynyt Matiaksen ollessa vasta pieni lapsi. Myöhemmin tullut Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisu 2012:11 oli antanut Matiakselle toivoa siitä, että isyyden vahvistaminen ei ollut myöhäistä hänenkään osaltaan, mutta Matiaksen tapauksessa ylipäätään tieto mahdollisen isän henkilöllisyydestä tuli hänelle vasta nyt.

Matiaksen biologinen isä Ilpo oli valitettavasti ehtinyt menehtyä vuonna 2014, mutta isyys saatiin kanteella vahvistettua isän kuoleman jälkeen. Matias ei ollut lähtenyt etsimään isäänsä saadakseen tältä taloudellista tukea, mutta kun Matias sai isyyden vahvistamisen yhteydessä tietää, että hänellä olisi uuden lain mukaan myös oikeus perintöön isänsä jälkeen, se tuntui hänestä oikeudenmukaiselta.

Ositus- ja perinnönjako oli kuitenkin jo ehditty toimittaa Matiaksen isän Ilpon jälkeen. Ensin oli ositettu omaisuus Ilpon kuolinpesän ja Ilpon lesken Tuulan välillä. Tämän jälkeen Ilpon tuolloiset lakimääräiset perilliset eli lapset avioliitosta Tuulan kanssa olivat jakaneet Ilpon kuolinpesän.

Tilanne oli haastava. Matias vasta tutustui sisaruspuoliinsa, jotka olivat ottaneet hänet avosylin vastaan ja ja nyt hänen tulisi esittää heille, että hänelle kuuluisi myös osa isänsä perinnöstä. Matias pyrki ensin sopuisasti muiden perillisten kanssa sopimaan perinnönjaon oikaisusta, mutta sovinnolla asiaa ei saatu hoidettua.

Matias joutui hakemaan pesänjakajaa, jolla oli oikeus nostaa palautusvelvollisuutta koskevan kanne (PK 23 a:10) ja toimittaa oikaisujako.

Voiko tämä lakimuutos oikeasti koskea myös ennen lain voimaantuloa kuolleiden isien lapsia?

Isyyslain 67 §:n mukaan “Se, jolla 1 momentin nojalla on perintöoikeus, voi vaatia toimitetun perinnönjaon oikaisua, vaikka perittävä on kuollut ennen tammikuun 1 päivää 2016.”

Kuitenkin samainen pykälä rajaa asiaa seuraavasti: “Avioliiton ulkopuolella ennen 1 päivänä lokakuuta 1976 syntyneellä lapsella ei ole tuomioistuimessa vahvistetun isyyden perusteella perintöoikeutta isänpuoleisen perittävän jälkeen, jos perittävä on kuollut ennen 31 päivää tammikuuta 2012.” 

Perintöoikeus tulee lisäksi yhä saattaa voimaan 10 vuodessa perinnönjättäjän kuolemasta eli tältä osin lakiin ei tullut muutoksia.

Eikö silläkään siis ole merkitystä, että isä on kuollut ennen kanteen vireilletuloa?

Ei ole, yllä kerrotut lakitekstin ajalliset rajoitteet huomioiden. Itse asiassa “…hallitus ehdotti esityksessään isyyslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 91/2014 vp), että takautuvan lainsäädännön nojalla isyytensä vahvistuttaneella lapsella ei olisi perintöoikeutta sellaisen perittävän jälkeen, joka oli kuollut ennen kuin isyyden vahvistamiseen johtanut kanne tuli vireille. Eduskunnan perustuslakivaliokunta arvioi oikeudellisen tilanteen toisin. Perustuslakivaliokunnan mukaan omaisuuden suojaan liittyvät perusteet eivät ole lähtökohtaisesti yhtä painavia kuin vaatimus tiettyyn aikaan avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten syrjimättömyydestä (PeVL 46/2014 vp, s. 9 ja LaVM 16/2014 vp, s. 8).”

Mitä siis voi vaatia?

Tämä kaikki perustuu perintökaaren uuteen 23 a lukuun. Perillinen tai yleistestamentinsaaja, jonka oikeus perintöön on aiemmin perinnönjaossa sivuutettu tai osalta jonka isyys vahvistetaan vasta perinnönjaon jälkeen:

  • voi esittää vaateen omaisuuden palauttamisesta
  • hän voi esittää vaateen osituksen/erottelun/avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain 8 §:ssä tarkoitetun hyvityksen oikaisusta
  • vaatia perinnönjaon oikaisua

Ota yhteyttä Legal Loungeen ja sovitaan tapaaminen, jossa kartoitetaan Sinun tilanteesi!

Author: Hanna Rahikka

…………………………………………………………………………………………………………………………………………………..

Lähteet: Perintökaari, hallituksen esitys 72/2015 vp, KKO 2012:11 ja Oikeusministeriön julkaisu mietintöjä ja lausuntoja 48/2015

Perhe- ja perintöoikeudellisten blogien sarja on yleisluonteinen fiktiivisiin tapahtumiin perustuva katsaus johonkin yksittäiseen lain säännökseen ja toimii siksi ainoastaan ajatusten herättäjänä, ei neuvona tosielämän tilanteisiin.

Annin testamentti

hautajaiskuva

Annin ja Heikin avioero oli ollut riitaisa. Omaisuuden jakamisesta oli taisteltu pitkään ja helpommaksi asiaa ei ollut ainakaan tehnyt mittava perintö, jonka Anni oli saanut pari vuotta aiemmin. Annilla ja Heikillä ei ollut avioehtoa eikä Annin isä ollut kuollessaan jättänyt jälkeensä testamenttia, jossa olisi testamentinsaajan aviopuolison avio-oikeuden poissulkeva ehto. Annin periessä isänsä, tuosta perinnöstä tuli siis osa avioerossa ositettavaa omaisuutta.

Anni itse teki välittömästi eronsa jälkeen oman testamentin, koska halusi varmistua siitä, että hänen lastensa mahdollisten aviopuolisoiden avio-oikeus häneltä perittyyn omaisuuteen oli suljettu pois. Tämä oli Annin suurin huolenaihe lasten perimystä ajatellen. Anni mietti miten hänen netistä testamenttipohjaan löytämänsä ehtolause suhtautuisi  siihen, jos avoliitossa elävän lapsen puoliso ryhtyisi eron hetkellä esittämään joitain vaateita asian suhteen. Hän ei ollut ainakaan kuullut moisesta. Olikohan se edes mahdollista? No, kaikkea ei voinut etukäteen murehtia, hän ajatteli.

Anni halusi testamenttiin myös toiveensa siitä, että hänen omien lastensa häneltä saaman omaisuuden osalta  – mikäli lapset Annin kuollessa olisivat alaikäisiä – omaisuutta hoitamaan tulisi hänen siskonsa Sirpa. Tämä perustui holhoustoimilain 2 luvun 10 §:ään, jonka 4 kohdan mukaan tuomioistuimen tulee määrätä edunvalvoja, jos “lahjakirjassa tai testamentissa on määrätty, että saajalle tuleva omaisuus on uskottava muun henkilön kuin saajan edunvalvojan hoidettavaksi, ja edunvalvojan määrääminen hoitamaan saatua omaisuutta on saajan edun mukaista.”  Anni toivoi, että tämänkään testamenttimääräyksen suhteen ei tulisi ongelmia hänen jälkeensä. Todennäköistähän oli, että hän eläisi vielä pitkään.

Anni säilytti testamenttiaan huolellisesti pankin tallelokerossa, mutta valitettavasti se piti ottaa uudestaan esille pikemmin kuin kukaan oli voinut arvatakaan. Anni menehtyi äkilliseen sairauskohtaukseen ja häneltä jäi perillisinä kaksi alaikäistä lasta Miia ja Joni.

Lisää vastoinkäymisiä oli kuitenkin vielä tulossa. Pian Annin kuoleman jälkeen Annin ja Heikin vanhempi lapsi Joni ajoi mopokolarin ja menehtyi heti onnettomuuspaikalla.

Perintökaaren 2 luvun 2 §:n mukaisesti: “Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen isänsä ja äitinsä kumpainenkin puolet perinnöstä. Milloin isä tai äiti on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa.”  Jonin perivät näin ollen isä Heikki ja sisko Miia. Osa Annin omaisuudesta oli siis nyt siirtymässä tätä kautta hänen ex-miehelleen.

Olisiko Anni sitten voinut vaikuttaa tilanteeseen tekemällä erilaisen testamentin? Miten tähän olisi vaikuttanut se, että Joni oli alaikäinen ja Annin lakiosaperillinen?

Mitä asioita tulee ottaa huomioon testamentinsaajan aviopuolison avio-oikeuden poissulkevaa ehtoa laatiessa?

Voiko testamentin tekijä sitovasti määrätä testamentilla saadun omaisuuden hoitajasta?

Ota yhteyttä Legal Loungeen ja sovitaan tapaaminen, jossa kartoitamme Sinun tilanteesi ja tarpeesi testamentille!

Author: Hanna Rahikka

………………………………………………………………………………………………………………………………………………….

Perhe-ja perintöoikeudellisten blogien sarja on yleisluonteinen fiktiivisiin tapahtumiin perustuva katsaus johonkin yksittäiseen lain säännökseen ja toimii siksi ainoastaan ajatusten herättäjänä, ei neuvona tosielämän tilanteisiin.