Tag Archives: rikosoikeus

“Pääsetkö tulemaan poliisiasemalle?”

pasila

Monille on tuttu Yhdysvaltalaisista tv-sarjoista pidätetyn “oikeus yhteen puheluun”.  Ei ole pitkäkään aika, kun minulta kysyttiin, että “soittaako teille koskaan kukaan sitä yhtä puhelua?”

Suomen ja Yhdysvaltain oikeusjärjestelmät – saati televisiosarjojen “todellisuus” – eroavat toisistaan monin tavoin ja ihan näin dramaattista yhden ainoan puhelun (vastattiin siihen tai ei) mahdollisuutta Suomessa ei tunneta. Toisinaan lakimies voi toki meilläkin saada puhelun poliisiasemalta. Tällöin saattaa olla kyse pyynnöstä saapua avustajaksi kuulemiseen esitutkinnassa.

Suomessa rikoksesta epäillyllä on oikeus jo esitutkinnassa käyttää valitsemaansa avustajaa. Kun henkilölle ilmoitetaan, että häntä epäillään rikoksesta, on hänelle viipymättä ja viimeistään ennen hänen kuulemistaan tästä oikeudesta ilmoitettava (Esitutkintalaki 16 §).

Myös muilla rikosasian asianosaisilla on oikeus käyttää valitsemaansa avustajaa. Esitutkintaviranomaisen on muutenkin selvitettävään rikokseen, rikoksen selvittämiseen ja asianosaisen henkilöön liittyvät seikat huomioon ottaen huolehdittava siitä, että asianosaisen oikeus käyttää avustajaa tosiasiallisesti toteutuu hänen sitä halutessaan tai oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamisen sitä edellyttäessä. (Esitutkintalaki 10 §).

Olin taannoin saanut myöhäisen iltalenkkini aikana viisi puhelua puhelimeeni. Vastaajaviesti paljasti kyseessä olevan asian, jossa asiakas tarvitsi avustajaa kuulemiseen Pasilan poliisiasemalle. Sovimme, että aloittaisimme varhain seuraavana aamuna.  Asiakkaamme sai oikeuksiensa mukaan valitsemansa avustajan paikalle. Seuraavasta aamupäivästä tuli pitkä ja raskas ja oli ehdottoman tärkeä asian laatu huomioiden, että avustaja paikalle oli kutsuttu.

Tiesitkö, että mikäli sinua kuullaan esitutkinnassa, ovat velvollisuutesi hyvin erilaiset riippuen siitä mikä asemasi prosessissa on? Rikosoikeudellisissa asioissa asiakkaat lähestyvät usein juristia vasta kun ovat saaneet käräjäoikeudelta haasteen tai asianomistajana kutsun saapua oikeuteen. Ehdottoman tärkeää olisi kuitenkin konsultoida rikosoikeusjuridiikan ammattilaista jo prosessin alkuvaiheessa.

Esitutkinnassa on esitutkintalain 7 luvun 6 § mukaan asianomistajalla eli rikoksen uhrilla totuudessapysymisvelvollisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että “Asianomistajan sekä tämän laillisen edustajan ja asiamiehen on pysyttävä totuudessa tehdessään selkoa tutkittavasta asiasta ja vastatessaan esitettyihin kysymyksiin.”

Rikoksesta epäillyllä sen sijaan on oikeus vaieta ja oikeus olla myötävaikuttamatta rikoksensa selvittämiseen. Esitutkintalaissa lain sanamuoto on “rikoksensa selvittämiseen”, mikä tuntuu hieman oudolta ottaen huomioon, että esitutkintalaissa nimenomaan epäillyn syyttömänä kohtelua painotetaan. Oikeammin olisi liene sanoa oikeus olla myötävaikuttamatta oman mahdollisen syyllisyytensä selvittämiseen sen rikoksen osalta, josta häntä epäillään.

Tämä oikeus olla myötävaikuttamatta “rikoksensa selvittämiseen” on myös nk.itsekriminalisointisuoja, joka koskee rikoksesta epäiltyä. Asia aiheuttaakin usein rikoksen uhrissa tunteen lain epäoikeudenmukaisuudesta kaiken muun hänen kokemansa kärsimyksen ohella.

Rikosprosessissa tulee kuitenkin muistaa, että jokaisella sen osapuolella on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Ketään ei tule tuomita kesken käsittelyn ja rikoksesta epäiltyä kohdellaan syyttömänä, kunnes toisin todistetaan. Tämä nk.syyttömyysolettama tarkoittaakin juuri sitä, että rikoksesta syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on näytetty toteen tuomioistuinprosessissa, jonka kulusta säädetään lain tasolla.

Itse syyttömyysolettamaa koskeva määräys sisältyy Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6.2 artiklaan ja kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 14.2 artiklaan. YK:n ihmisoikeusjulistuksen 11 § mukaan “Jokaisen rikollisesta teosta syytteessä olevan henkilön edellytetään olevan syytön siihen asti kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti todistettu julkisessa oikeudenkäynnissä, jossa hänelle turvataan kaikki hänen puolustustaan varten tarpeelliset takeet.” Suomessa periaate on tuotu esiin muun muassa esitutkintalaissa, jonka 4 luvun 2 § mukaan “Rikoksesta epäiltyä on kohdeltava esitutkinnassa syyttömänä”.

Mitä vakavammasta rikoksesta on kyse, ympäristön suhtautuminen rikoksesta epäiltyyn saattaa muuttua jo esitutkintavaiheessa. Enkä viittaa tällä viranomaisiin, vaan epäillyn arkielämän lähipiiriin. Jos rikosepäily on lisäksi tullut epäillyn työyhteisön tietoon – vaikka ei siihen millään tavalla liittyisikään – voi sillä olla lamauttava vaikutus epäillyn koko arkielämään. Tietyissä median mielenkiinnon herättävissä rikostyypeissä “tuomiota” saatetaan jakaa iltapäivälehtien kautta jo ennen kuin asian oikeuskäsittelyä on päästy alkamaankaan.

Me täällä Legal Loungessa haluamme auttaa Sinua. Ota yhteyttä meihin jo ennen kuulemistasi esitutkinnassa, näin voimme varmistaa oikeuksiesi toteutumisen prosessin alusta saakka. Rikosoikeuspäivystysnumeromme päivystää kesälläkin numerossa 010 505 2655.

Seitsemän vankeusvuotta parin satasen takia

Rikosasian avustaja

Kolme nuorta miehen alkua päättivät yksi ilta viettää aikaansa hyvin epätavallisella tavalla. Pojat väijyivät sopivan, yksin asuvan vanhemman miehen uhrikseen ja “kutsuivat itsensä” sisään tämän asuntoon. He hajottivat miehen kalustoa ja sotkivat seinät, ja rahaakin pojat tajusivat saavansa ”pyytämällä” mieheltä tämän pankkikortin – hakkaamalla ja potkimalla ja veitsellä uhaten. Kun yksi pojista lähti hakemaan automaatilta miehen kortilla rahaa – mitä muutamia kymppejä tilillä nyt olikaan – kaksi muuta jäivät sotkemaan asuntoa ja pahoinpitelemään miestä. Päättivätpä pojat lopuksi vielä sitoa miehen keittiön tuoliin, jottei tämä heti pääsisi hakemaan apua.  Varmuuden vuoksi, ja vieläpä asunnosta löytyneillä sähköjohdoilla – ne nähtävästi pitivät hyvin.

Mies sai poikien potkuista ja lyönneistä ruhjeita ja veitsestä kasvoihin verta vuotavan haavan.  Poikien lähdettyä tuoliin sidottu mies joutui kaatamaan itsensä maahan päästäkseen irti sähköjohdoista. Asunto oli sotkettu täysin, seinät kirjoiteltu täyteen epämääräistä tekstiä, ja rahat tililtä viety. Shokissa mies sulkeutui makuuhuoneeseensa eikä enää uskaltanut ulos asunnosta.

Seuraavana päivänä miehen ystävä huolestui, kun ei saanut miestä kiinni, ja tultuaan asunnolle etsimään ystäväänsä löysi tämän sieltä pelokkaana ja pahoinpideltynä. Kallisarvoisen ystävän toiminnan takia apua saatiin paikalle, toki lähes vuorokausi tapahtumien jälkeen. Mies sai apua haavoihinsa ja asunnon siivoamiseen.

Ryöstö on kyseessä silloin, kun tekijä väkivalloin tai väkivallalla uhaten varastaa tai ottaa luvattomasti käyttöönsä toisen omaisuutta. Törkeäksi teko muodostuu silloin, kun ryöstössä esimerkiksi aiheutetaan toiselle vaikea ruumiinvamma taikka rikos tehdään erityisen raa’alla tai julmalla tavalla, taikka käytetään asetta tai aseeksi rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä. Teon täytyy olla myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Rangaistus törkeästä ryöstöstä on vähintään kaksi ja enintään kymmenen vuotta vankeutta.

Rikoksen uhri on oikeutettu korvauksiin, mikäli rikoksella on aiheutettu tälle vahinkoa. Uhrin on itse osattava esittää vahingonkorvausvaatimuksensa, joko rikosoikeudenkäynnissä tai myöhemmin siviiliprosessissa. Usein ei tiedetä, että syyttäjä ei yleensä näitä korvausvaatimuksia uhrin puolesta esitä taikka että korvauksia voi hakea myös rikosprosessin jälkeen, jos niitä ei ole osannut tai vaikka uskaltanut hakea rikosoikeudenkäynnissä. Uhrilla on myös oikeus ottaa avukseen asiamies, joka osaa kartoittaa asianmukaiset vaatimukset. Vakavissa rikosasioissa avustaja osaa olla tukena myös jo esitutkintavaiheessa. Vakavissa väkivalta- ja seksuaalirikoksissa uhri on usein oikeutettu maksuttomaan avustajaan.

Lakimiehemme avustivat tapauksen uhria, joka erityisen julmalla tavalla ryöstettiin omassa kodissaan – paikassa, jonka pitäisi olla jokaiselle ihmiselle turvallinen ja yksityinen. Miestä pahoinpideltiin, uhkailtiin veitsellä ja lopuksi sidottiin ja jätettiin loukkaantuneena ja sidottuna tuhottuun kotiinsa. Tapaus oli rikoksenakin hurja ja poikkeuksellisen raju. Pojat saivat miehen tililtä nostettua muutaman sata euroa. Kaksi pojista oli tekohetkellä alaikäisiä, kaikki kolme tuomittiin törkeästä ryöstöstä yhteensä yli seitsemän vuoden vankeusrangaistuksiin ja kaikki kolme velvoitettiin yhteisvastuullisesti korvaamaan miehelle noin 7.000 euroa ja oikeudenkäyntikulujakin kertyi pojille maksettavaksi yli 4.000 euroa. Kaikki tämä muutaman satasen takia. Jopa avustajat jäivät miettimään, mikä poikien motiivi oli ja miksi nuoret, joilla olisi koko elämä edessä, syyllistyvät tämänlaisiin tekoihin, jotka liian usein määrittelevät myös heidän tulevaisuuttaan.

Rikoksen uhrille kuuluu korvaus kärsimistään vahingoista, sekä omaisuus- että henkilövahingoista, mukaan lukien kärsimyksestä. Myös rikoksesta epäilty on aina oikeutettu asianmukaiseen puolustukseen. Lakimiehemme avustavat tavanomaisten rikosten osapuolten lisäksi vakavien väkivaltarikosten ja seksuaalirikosten uhreja. Erityisesti vakavan rikoksen uhri tarvitsee tukea ja apua oikeusprosessiin, joka joskus saattaa tulla vasta pidemmän ajan jälkeen ja saattaa aiheuttaa uhrille lisästressiä kaiken koetun jälkeen. Ota yhteyttä, jos tarvitset avustajaa rikosasiaasi – hyvä avustaja osaa esittää oikeanlaiset korvausvaatimukset ja on rikoksen uhrin tukena koko prosessin ajan taikka toisaalta osaa kartoittaa teosta epäillylle oikeanlaisen puolustusstrategian.

Älä jää asiasi kanssa yksin – ota yhteyttä p. 010 505 2652 tai p. 010 505 2655.