Tag Archives: pesänjakaja

Asianajaja Hanna Rahikka sadan oikeusvaikuttajan joukkoon

Asianajajaliitto juhlii tänä vuonna 100-vuotista taipalettaan. Juhlavuoden kunniaksi Asianajajaliitto valitsi valtakunnallisesti asianajajien keskuudesta sata oikeusvaikuttajaa, jotka ovat omalta osaltaan uurtaneet uraa asianajotyössä. Osakkaamme asianajaja Hanna Rahikka valittiin tähän upeaan joukkoon kollegoja.

Hanna on tehnyt ansiokasta ja merkittävää työtä asianajajana muun muassa aviovarallisuusoikeudellisissa asioissa ja monimutkaisissa perinnönjaoissa. Hanna toimii toimistollamme tuomioistuimen määräämänä pesänjakajana ja avustaa asiakkaitamme erilaisissa pesänjaoissa, perinnönjaoissa, osituksissa ja muissa varallisuusoikeudellisissa toimeksiannoissa. Oikeussalissa Hannalla on ammattitaitoinen ja peräänantamattoman luja ote luottamukselliseen tehtäväänsä.

Sadan oikeusvaikuttajan joukkoon valinta on merkittävä etappi Hannan uralla, sillä se merkitsee luottamuksen osoitusta ja tunnustusta omilta kollegoilta – muilta vaativissa tehtävissä toimivilta asianajajilta, jotka valinnallaan osoittavat kollegiaalista tunnustustaan Hannan sinnikkäälle työlle asianajon parissa.

Legal Lounge onnittelee Hannaa lämpimästi!

AA Marja Välilä ja AA Hanna Rahikka (oik.)

Perinnönjako – onko laiha sopu parempi kuin lihava riita?

Usein perinnönjaon hetkellä muutoin sopuisista sukulaisista saattaa kehkeytyä hyvinkin riitaisia. Soppaan työntävät lisäksi lusikkansa useat henkilöt, joiden ei kokkeina nimenomaisessa tilanteessa tulisi häärätä ollenkaan – esimerkiksi perillisten puolisot.

Jokaisella osapuolella on oma mielipiteensä siitä, miten perinnönjako tulisi toimittaa ja mitä omaisuudelle tulisi tehdä. Arvoon arvaamattomaan saattavat nousta esineet, joita kukaan ei kenties ollut aiemmin arvostanut. Riitoja käydään hyvin usein tunnearvoa omaavista, mutta vailla rahallista arvoa olevista esineistä. Tunnearvo nostaa omaisten mielissä esineen arvoa, vaikka todellisuudessa toisilla esineillä ei valitettavasti vapailla markkinoilla olisi lainkaan euroina määriteltävää arvoa ja näin ollen niiden “arvosta” itse perinnönjakotoimituksessa on perillisten hyvin vaikeaa päästä sopuun.

Useat vanhemmat tulevat tekemään testamentin juurikin ajatuksella “jotta jälkeeni riidoilta vältyttäisiin”. Toiset myyvät irtaimistonsa ja muun omaisuutensa jo elinaikanaan, koska “raha on ainakin riidatonta jakaa”. Kunpa jälkimmäinen väittämä pitäisikin todellisuudessa aina paikkansa. Professori Urpo Kangas onkin esittänyt, että elämä on hyvin eletty, kun et jätä perintöä.

Toisissa perillisten kesken sopimuksella toteutetuissa perinnönjaoissa päätetään yhdessä jakaa jokainen jaettavissa oleva esine tasaosuuksiin. Tällöin kukin saattaa lähteä kolmen parittoman kahvikupin kanssa tai kainalossaan yksi osa tietosanakirjasarjasta. Riitaisimmat tapaukset sen sijaan etenevät pesänjakajan määräykseen ja pesänjakajan tekemästä jaosta saatetaan taistella vielä myöhemmin oikeudessakin.

Onko laiha sopu sitten parempi kuin lihava riita?

Paras sopu antaa kaikille osapuolille sen tunteen, että heitä on kohdeltu oikeudenmukaisesti. Usein on viisainta antaa ajan hieman kulua eikä ruveta jakamaan kuolinpesää heti hautajaisten kahvitilaisuudessa. Aika antaa perspektiiviä siihen, mikä arvo ja merkitys tavaroilla itselle on ja laimentaa pinnassa olevia tunteita. Valitettavasti kuitenkin aika on toisinaan se, jota kuolinpesillä ei ole. Varat ovat usein osin kiinni kiinteistöissä ja asunto-osakkeissa, joiden ylläpito maksaa. Lisäksi rahaa tarvitaan perintöverojen maksuun. Näin ollen kiinteistöt/asunto-osakkeet saatetaan joutua pikaisestikin myymään ja niissä oleva irtaimisto tulee tällöin ensimmäisenä jaettavaksi.

Yleensä itse jakamisesta neuvottelun tilannetta rauhoittaa ulkopuolisen (ei sukulaisen/puolison/ystävän) puolueettoman henkilön paikallaolo. Henkilön, joka tuntee juridiikan perinnönjaon osalta sekä on osallistunut omaisuuserien myyntiin, perinnönjakojen toimittamiseen ja kuolinpesän asioiden hoitamiseen eri instansseissa.  Tämän lisäksi arvokkaampien esineiden ja omaisuuserien kuten merkittävien taide-esineiden ja asunto-osakkeen osalta kannattaa käyttää arvioijaa antamassa perusteltu näkemyksensä kyseisen omaisuuden arvosta. Arvoista kannattaa lisäksi pyytää kirjallinen arviokirja ainakin silloin, jos kaikki osakkaat ole mukana arviota tehtäessä. Verottaja ei ole perintöverotusta toimittaessaan sidottu osakkaiden perunkirjaan merkitsemiin omaisuuserien arvoihin. Verottajan perusteet omaisuuden arvostamiselle on selitetty hyvin yksinkertaisesti verottajan kotisivuilla.

Jos perinnönjaosta halutaan sopia, voidaan irtaimiston osalta esimerkiksi vuorotellen valita niitä esineitä, joita ei voi jakaa tasaosuuksin. Esineiden euromääräiset arvo-erot tasataan sitten vaikkapa tilivaroilla perinnönjaossa. Tasaosuuksiin jaettavissa olevien omaisuuserien osalta tätä vuorotellen valitsemista voi toki myöskin toteuttaa tai sitten sopia niiden jaosta tasaosuuksiin. Tasaosuuksiin jaon osalta kannattaa muistaa, että se synnyttää usein yhteisomistussuhteen (esimerkiksi asunto-osakkeen jako tasaosuuksin) ja tämä omistusmuoto ei riitaisilta osakkailta yleensä jatkossa onnistu.

Verotuksellisten seuraamuksien johdosta kannattaa konsultoida ammattilaista. Usein käy niin, että omaisuuserä on vain hetken kuolinpesän ja/tai perillisen omistuksessa ennen kuin se myydään edelleen. Kiireessä tulee tehtyä hätiköityjä päätöksiä ja muun muassa edellä mainittujen vaikutusten selvittäminen jää kiireen jalkoihin.

Toisissa tapauksissa voi olla viisaampaa jakaa omaisuus heti ja toisissa pitää se vielä jakamattoman kuolinpesän omistuksessa. Kuolinpesän jakamiselle ei ole laissa asetettu märääaikaa, joten kiirettä ei sen osalta ole.

Me Legal Loungessa toimimme tarvittaessa käräjäoikeuden määrääminä pesänjakajina.

Järjestämme kuitenkin myös ennen pesänjakajan hakemiseen päätymistä lakimiesavusteisia perinnönjakoneuvotteluja. Neuvotteluissa kartoitetaan osakkaiden kykenevyys sopimusjakoon ja tarvittaessa laaditaan asiakirjat sopimusjakoa varten. Jos sopimukseen ei näin päästä, ohjeistetaan osapuolia pesänjakajan hakemisessa sekä voidaan kertoa hieman tuon prosessin juridisesta kulusta, pesänjakajan oikeuksista ja velvollisuuksista ja siitä miten kustannukset tuolloin muodostuvat ja kuka niistä vastaa.

Sen lisäksi, että riitaisa perinnönjako on henkisesti todella raskas prosessi, sovun puolesta perinnönjakoa koskevissa asioissa puhuvat myös erityisesti kustannuskysymykset. Pesänjakajan kulut nousevat joka tapauksessa tuhansiin euroihin ja laajimmissa kokonaisuuksissa huomattavan suuriksi. Perinnönjakoneuvotteluilla voi asiassa päästä hyvinkin pian kaikkia tyydyttävään lopputulokseen, kun jokaiselle annetaan mahdollisuus lausua mielipiteensä ja jokaista aidosti kuunnellaan – juridisia perusteita unohtamatta. Sovinnolla tehty perinnönjako mahdollistaa osakkaiden hyvät välit tulevaisuudessakin. Lähiomaisen kuolemantapauksesta kun pahimmassa tapauksessa seuraa lisäksi perillisten välien rikkoutuminen.

Ota yhteyttä Legal Loungeen ja sovitaan tapaaminen, jossa kartoitetaan teidän tilanteenne!

Author: Hanna Rahikka

…………………………………………………………………………………………………………………………………………………..

Perhe- ja perintöoikeudellisten blogien sarja on yleisluonteinen fiktiivisiin tapahtumiin perustuva katsaus johonkin yksittäiseen lain säännökseen ja toimii siksi ainoastaan ajatusten herättäjänä, ei neuvona tosielämän tilanteisiin.

Isänsä poika

isäjapoika

Tiesitkö, että perintökaareen on vastikään lisätty 23 a luku koskien perinnönjaon oikaisua ja omaisuuden palautusvelvollisuutta?

Kyseisen lisäyksen valmistelu jäi julkisuudessa isyyslain valmistelua ja sen voimaantuloa koskevan uutisoinnin varjoon, mutta lisätyn luvun kytkentä isyyslakiin on vahva. Hallituksen hyväksyessä isyyslain, se samalla hyväksyi kaksi lausumaa, joista ensimmäisessä lausumassaan eduskunta edellytti, että “hallitus ryhtyy kiireellisesti valmistelemaan esityksen perinnönjaon peräyttämistä ja palautusvastuuta koskevaksi täydentäväksi sääntelyksi sellaisia tapauksia varten, joissa avioliiton ulkopuolella ennen 1 päivänä lokakuuta 1976 syntyneellä lapsella on uuden isyyslain 67 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin tai sen seurauksena perintöoikeus isänpuoleisen perittävän jälkeen.” 

Eli käytännössä:

Matias, joka syntyi vuonna 1975 yksinhuoltajaäidille, laittoi isyyskanteen vireille vuonna 2016, saatuaan vasta tuolloin tiedon biologisen isänsä henkilöllisyydestä.

Vuoden 2016 alusta oli tullut voimaan uusi isyyslaki. Aiemman isyyslain voimaanpanosta annetun lain (voimaanpanolaki) 7 §:n 2 momentin mukaan lapsen, joka oli syntynyt ennen 1.10.1976 voimaan tullutta isyyslakia, oli pantava isyyden vahvistamista koskeva kanne vireille viiden vuoden kuluessa isyyslain voimaantulosta. Oikeutta ajaa kannetta ei myöskään ollut, jos mies (isä) oli jo kuollut. Matiaksen tapauksessa edellä kerrottu viiden vuoden määräaika oli päättynyt Matiaksen ollessa vasta pieni lapsi. Myöhemmin tullut Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisu 2012:11 oli antanut Matiakselle toivoa siitä, että isyyden vahvistaminen ei ollut myöhäistä hänenkään osaltaan, mutta Matiaksen tapauksessa ylipäätään tieto mahdollisen isän henkilöllisyydestä tuli hänelle vasta nyt.

Matiaksen biologinen isä Ilpo oli valitettavasti ehtinyt menehtyä vuonna 2014, mutta isyys saatiin kanteella vahvistettua isän kuoleman jälkeen. Matias ei ollut lähtenyt etsimään isäänsä saadakseen tältä taloudellista tukea, mutta kun Matias sai isyyden vahvistamisen yhteydessä tietää, että hänellä olisi uuden lain mukaan myös oikeus perintöön isänsä jälkeen, se tuntui hänestä oikeudenmukaiselta.

Ositus- ja perinnönjako oli kuitenkin jo ehditty toimittaa Matiaksen isän Ilpon jälkeen. Ensin oli ositettu omaisuus Ilpon kuolinpesän ja Ilpon lesken Tuulan välillä. Tämän jälkeen Ilpon tuolloiset lakimääräiset perilliset eli lapset avioliitosta Tuulan kanssa olivat jakaneet Ilpon kuolinpesän.

Tilanne oli haastava. Matias vasta tutustui sisaruspuoliinsa, jotka olivat ottaneet hänet avosylin vastaan ja ja nyt hänen tulisi esittää heille, että hänelle kuuluisi myös osa isänsä perinnöstä. Matias pyrki ensin sopuisasti muiden perillisten kanssa sopimaan perinnönjaon oikaisusta, mutta sovinnolla asiaa ei saatu hoidettua.

Matias joutui hakemaan pesänjakajaa, jolla oli oikeus nostaa palautusvelvollisuutta koskevan kanne (PK 23 a:10) ja toimittaa oikaisujako.

Voiko tämä lakimuutos oikeasti koskea myös ennen lain voimaantuloa kuolleiden isien lapsia?

Isyyslain 67 §:n mukaan “Se, jolla 1 momentin nojalla on perintöoikeus, voi vaatia toimitetun perinnönjaon oikaisua, vaikka perittävä on kuollut ennen tammikuun 1 päivää 2016.”

Kuitenkin samainen pykälä rajaa asiaa seuraavasti: “Avioliiton ulkopuolella ennen 1 päivänä lokakuuta 1976 syntyneellä lapsella ei ole tuomioistuimessa vahvistetun isyyden perusteella perintöoikeutta isänpuoleisen perittävän jälkeen, jos perittävä on kuollut ennen 31 päivää tammikuuta 2012.” 

Perintöoikeus tulee lisäksi yhä saattaa voimaan 10 vuodessa perinnönjättäjän kuolemasta eli tältä osin lakiin ei tullut muutoksia.

Eikö silläkään siis ole merkitystä, että isä on kuollut ennen kanteen vireilletuloa?

Ei ole, yllä kerrotut lakitekstin ajalliset rajoitteet huomioiden. Itse asiassa “…hallitus ehdotti esityksessään isyyslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 91/2014 vp), että takautuvan lainsäädännön nojalla isyytensä vahvistuttaneella lapsella ei olisi perintöoikeutta sellaisen perittävän jälkeen, joka oli kuollut ennen kuin isyyden vahvistamiseen johtanut kanne tuli vireille. Eduskunnan perustuslakivaliokunta arvioi oikeudellisen tilanteen toisin. Perustuslakivaliokunnan mukaan omaisuuden suojaan liittyvät perusteet eivät ole lähtökohtaisesti yhtä painavia kuin vaatimus tiettyyn aikaan avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten syrjimättömyydestä (PeVL 46/2014 vp, s. 9 ja LaVM 16/2014 vp, s. 8).”

Mitä siis voi vaatia?

Tämä kaikki perustuu perintökaaren uuteen 23 a lukuun. Perillinen tai yleistestamentinsaaja, jonka oikeus perintöön on aiemmin perinnönjaossa sivuutettu tai osalta jonka isyys vahvistetaan vasta perinnönjaon jälkeen:

  • voi esittää vaateen omaisuuden palauttamisesta
  • hän voi esittää vaateen osituksen/erottelun/avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain 8 §:ssä tarkoitetun hyvityksen oikaisusta
  • vaatia perinnönjaon oikaisua

Ota yhteyttä Legal Loungeen ja sovitaan tapaaminen, jossa kartoitetaan Sinun tilanteesi!

Author: Hanna Rahikka

…………………………………………………………………………………………………………………………………………………..

Lähteet: Perintökaari, hallituksen esitys 72/2015 vp, KKO 2012:11 ja Oikeusministeriön julkaisu mietintöjä ja lausuntoja 48/2015

Perhe- ja perintöoikeudellisten blogien sarja on yleisluonteinen fiktiivisiin tapahtumiin perustuva katsaus johonkin yksittäiseen lain säännökseen ja toimii siksi ainoastaan ajatusten herättäjänä, ei neuvona tosielämän tilanteisiin.

Tasinkoprivilegi eli tasinkoetuoikeus

Sisarukset lukivat uudestaan ja uudestaan saapunutta kirjettä: ”Leski on jo perunkirjoituksessa ilmoittanut vetoavansa tasinkoprivilegiin ja toivoo nyt, että ositus saataisiin tehtyä mahdollisimman pian”

Liisa ja Maija olivat isänsä Pekan ainoat lapset. Heidän vanhempansa olivat eronneet lasten ollessa pieniä. Isä Pekka oli sittemmin mennyt uusiin naimisiin Raijan kanssa ja he olivat vuosikymmeniä eläneet avioliitossa. Pekka oli käynyt töissä ja Raija oli hoitanut kodin ja kaikki juoksevat asiat. Laskuja oli makseltu ristiin ja sijoituksia kerrytetty sen puolison nimiin, kumpi ehti asiat hoitaa – “puoliksi ne kuitenkin menisivät jos minä kuolen, kun avioehtoa ei ole” oli isä tytöille kertonut.

Pekan perunkirjoituksen yhteydessä selvisi, että Pekalla ei ollut omaisuutta nimissään juuri lainkaan ja Raijalla sen sijaan oli muun muassa mittava osakesalkku. Avioehtoa pariskunnalla ei ollut. Liisalle ja Maijalle oli selvää, että ilman avioehtoa puolisoiden netto-omaisuus lasketaan yhteen ja yhteenlaskettu säästö puolitetaan, jolloin saadaan selville avio-osan suuruus. Näin heidän vanhempiensakin erotessa oli tehty ja äiti oli joutunut maksamaan isälle osituksessa tasinkoa tästä syystä. Heidän käsityksensä mukaan Raijakin joutuisi nyt maksamaan tasinkoa isän kuolinpesään. Osituksen jälkeen sisarukset voisivat suorittaa perinnönjaon isän jälkeen. Leski Raija oli kuitenkin ilmoittanut vetoavansa tasinkoprivilegiin ja ehdotti, että omaisuus myös ositettaisiin mahdollisimman pian.

Avioliittolain 103.2 § mukaan: Osituksessa, joka toimitetaan ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen, ei eloonjäänyt puoliso ole velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan ensiksi kuolleen puolison perillisille.” Tämän pykälän sisältö herättää usein voimakkaita tunteita. Pekan tyttäretkään eivät suostuneet vielä edes keskustelemaan osituksesta Raijan kanssa. Raijan ilmoitus tasinkoprivilegiin eli tasinkoetuoikeuteen vetoamisesta oli tullut heille täytenä yllätyksenä ja nyt heille vasta alkoi selvitä, mitä se käytännössä tarkoittaisi. Isän kuolinpesään jäisi jaettavaksi vain se omaisuus, jonka omistaja isä oli ollut.

Pari kuukautta myöhemmin postilaatikossa odotti jo kirje Raijalta ja hänen lakimieheltään. Kirje kertoi, että Raija toivoi saattavansa osituksen sovinnolla loppuun, mutta mikäli Liisa ja Maija haluavat asiassa ”lähteä riitelemään”, tulisi heidän hakea pesänjakajaa. Se maksettaisiin pesän varoista ja aiheuttaisi lisää kuluja.

Sisarusten konsultoima lakimies vahvisti heille, että tasinkoetuoikeuteen vetoaminen tai ratkaisu tasingon luovuttamisesta kuolinpesälle on yksin lesken. Raija voisi siis yksin päättää asiasta, joka heidän mielestään koski heitä Pekan perillisinä mitä suuremmissa määrin. Liisa ja Maija miettivät voisiko ositusta pitkittämällä sitten saavuttaa jotain? Lakimies oli vahvistanut heille, että tasinkoetuoikeus siirtyisi lesken eli Raijan perillisille vain, jos ositus oli toimitettu loppuun Raijan eläessä. Entä jos ositusta ei ehdittäisikään ”toimittaa loppuun” Raijan eläessä? Mikä oli tuo “loppu”?

Kirjeessä Raija tosin oli jo ilmoittanut hakevansa seuraavaksi pesänjakajaa osituksen toimittamaan ja ositukselta ei tyttärien konsultoiman lakimiehen mukaan oltu oikeuskäytännössä edellytetty, että se oli ehtinyt tulla lainvoimaiseksi lesken eläessä. Ositus jäisi kuulemma lopulliseksi, jos se ehdittäisiin tehdä Raijan eläessä ja sitä ei moitekanteen johdosta julisteta pätemättömäksi.

Sisarukset miettivät olisiko heillä kuitenkin keinoja toimia asiassa?

Ota yhteyttä Legal Loungeen ja kartoitetaan tilanteesi avio-oikeuden ja perimyksen osalta!

Author: Hanna Rahikka

………………………………………………………………………………………………………………………………………………….

Perhe-ja perintöoikeudellisten blogien sarja on yleisluonteinen fiktiivisiin tapahtumiin perustuva katsaus johonkin yksittäiseen lain säännökseen ja toimii siksi ainoastaan ajatusten herättäjänä, ei neuvona tosielämän tilanteisiin.