Category Archives: Perintöoikeus

Hyvä ero – oikeudenkäynti ja avustajan rooli

Riita-asian ratkaiseminen käräjäoikeusteitse on pitkä ja raskas reitti, jonka kuormittavuutta harvoin täysin ymmärretään etukäteen. Joissakin tilanteissa riidan ratkaiseminen oikeudenkäynnin avulla on kuitenkin ainoa jäljelle jäävä vaihtoehto ja silloin on hyvä tietää mihin on ryhtymässä. Kokeneet asianajajamme Marja Välilä ja Hanna Rahikka keskustelevat oikeudenkäyntiprosessista ja avustajan roolista prosessin aikana. Näkökulmaksi keskustelulle valikoitui erityisesti oikeudenkäynti riitaisan eron johdosta sekä lapsen huoltoon liittyvien kysymysten ratkaiseminen käräjäoikeudessa.

Miten oikeusprosessi etenee? Mikä on avustajan rooli? Mistä asioista käräjäoikeus voi ylipäänsä antaa ratkaisun? Mitä tarkoitetaan olosuhdeselvityksellä? Muun muassa näistä kysymyksistä keskustellaan alla olevalla videolla!

Juristi, tule meille töihin!

Oletko sinä etsimämme juristi?

Olet perehtynyt perhe- ja perintöoikeuteen sekä rikosoikeuteen.
Olet rohkea ja ammattitaitoinen juristi.
Olet asiallinen ja itsevarma esiintyjä.
Olet mukava ja suorapuheinen kollega.

Voit olla asianajaja tai lupalakimies – pääasia, että pääset heti oikeudenkäyntityön kimppuun!

Lähetä hakemuksesi palkkatoiveineen sekä CV osoitteeseen toimisto@legallounge.fi.
Paikka täytetään heti, kun sopiva henkilö löytyy!

Lisätietoja antaa AA Marja Välilä, 0407181556 tai marja.valila@legallounge.fi.

Vastuullisen lahjoittamisen marraskuu

Toimistomme osallistuu Asianajajaliiton järjestämään Vastuullisen lahjoittamisen marraskuu -kampanjaan, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta testamenttilahjoittamisen mahdollisuudesta. Kampanjan myötä olemme mukana laatimassa veloituksetta testamentteja, joissa ainakin yhtenä edunsaajana on jokin kampanjassa mukana olevista järjestöistä.

Mikäli haluat tehdä testamentilla lahjoituksen sinulle tärkeälle järjestölle, ole suoraan yhteydessä toimistoomme. Ja ole nopea, sillä teemme vain tietyn määrän maksuttomia testamentteja. Edellytyksenä maksuttomuudelle on, että testamentti on perusmuotoinen ja normaalilaajuinen.

Lisätietoja kampanjasta ja testamenttilahjoittamisesta antaa osakkaamme AA Hanna Rahikka, p. 050 302 6440 ja email hanna.rahikka@legallounge.fi

Katso mukana olevat järjestöt täältä!

Asianajaja Hanna Rahikka sadan oikeusvaikuttajan joukkoon

Asianajajaliitto juhlii tänä vuonna 100-vuotista taipalettaan. Juhlavuoden kunniaksi Asianajajaliitto valitsi valtakunnallisesti asianajajien keskuudesta sata oikeusvaikuttajaa, jotka ovat omalta osaltaan uurtaneet uraa asianajotyössä. Osakkaamme asianajaja Hanna Rahikka valittiin tähän upeaan joukkoon kollegoja.

Hanna on tehnyt ansiokasta ja merkittävää työtä asianajajana muun muassa aviovarallisuusoikeudellisissa asioissa ja monimutkaisissa perinnönjaoissa. Hanna toimii toimistollamme tuomioistuimen määräämänä pesänjakajana ja avustaa asiakkaitamme erilaisissa pesänjaoissa, perinnönjaoissa, osituksissa ja muissa varallisuusoikeudellisissa toimeksiannoissa. Oikeussalissa Hannalla on ammattitaitoinen ja peräänantamattoman luja ote luottamukselliseen tehtäväänsä.

Sadan oikeusvaikuttajan joukkoon valinta on merkittävä etappi Hannan uralla, sillä se merkitsee luottamuksen osoitusta ja tunnustusta omilta kollegoilta – muilta vaativissa tehtävissä toimivilta asianajajilta, jotka valinnallaan osoittavat kollegiaalista tunnustustaan Hannan sinnikkäälle työlle asianajon parissa.

Legal Lounge onnittelee Hannaa lämpimästi!

AA Marja Välilä ja AA Hanna Rahikka (oik.)

Asianajajaliitto 100 vuotta!

Marja (vas.) ja Hanna Asianajajaliiton 100-vuotispäivillä.

Legal Lounge oli mukana juhlimassa Asianajajaliiton satavuotista taipaletta Messukeskuksessa 25.1.2019. Upea tapahtuma, johon osallistui noin 1800 asianajajaa ja muuta vierasta. Kiitos liitolle hienosta päivästä ja suuret onnittelut satavuotiaalle!

Saimme päivän aikana kuulla monta kiinnostavaa puheenvuoroa mm. asianajajan työn murroksesta ja tulevaisuudesta – miten kohtaamme haastavan asiakkaan ja osaamme jatkossa tarjota asiantuntijapalvelua ajassa, jossa asiakas voi löytää paljon (myös väärää!) tietoa mm. netistä. Onko asiantuntija edelleen tarpeen, vai korvaavatko erilaiset nettipalvelut tai jopa AI asianajajan?

Loppupäätelmä keskustelussa lienee ainakin tällä hetkellä kuitenkin se, että asiakas kaipaa asianajajalta henkilökohtaista face-to-face-palvelua, jossa ihminen kohtaa ihmisen ja asiakas saa yksilöllistä palvelua, jossa keskiössä on ongelmanratkaisu ja asianajajan erityisosaamisen soveltaminen asiakkaan nimenomaiseen tapaukseen. Tämä korostuu erityisesti meidän työssämme, jossa avustamme nimenomaan yksityisasiakkaita erilaisissa riidoissa ja rikosasioissa, joita useimmiten käsitellään tuomioistuimessa saakka. Ehkäpä AI soveltuu yritysjuridiikkaan tai yritysten erilaisiin sopimusasioihin, mutta tällä hetkellä näkemyksemme on se, että ainakin yksityishenkilön oikeudenkäyntiavustajan työ vaatii osaavan ja ammattitaitoisen ihmisen, joka osaa kohdata asiakkaan ihmisenä.

Legal Lounge täyttää tänä vuonna seitsemän vuotta. Olemme hyvinkin nuoria verrattuna satavuotiaaseen liittoon, mutta jatkamme ylpeinä liiton arvoja ja perinteitä asianajajakunnan aktiivisina jäseninä. Osallistumme jatkossakin keskusteluun asianajajatyön kehityksestä ja olemme mukana työstämässä asianajopalveluista parasta mahdollista asiakaspalvelua myös vastaisuudessa.

Onnea liitto!

Juhlavuoden Asianajajapäivän avaus Messukeskuksessa 25.1.2019.

Hyvää joulua Legal Loungen väeltä!

Taas vaihtuu vuosi, ja on mainio hetki pysähtyä miettimään sekä mennyttä että tulevaa. Kuluneena vuonna olemme jälleen saaneet avustaa asiakkaitamme toinen toistaan kinkkisemmissä riita-asioissa ja neuvotelleet yhä useammin myös sovittelupöydän ääressä. Olemme hoitaneet lukuisia huolto- ja perheriitoja ja iloksemme huomanneet, että erityisesti pienten lasten vanhemmat pyrkivät yhä enenevässä määrin sopimaan riitansa sovittelupöydän ääressä. Lapsen asioista halutaan sopia, ja asianajajalta kaivataan hyviä sovittelutaitoja – taitoa kuunnella riidan molempia osapuolia sekä neuvotella myös oman asiakkaan kanssa vaihtoehdoista, joita tämä ei ole tilanteessa vielä välttämättä nähnyt.

Perheasioiden sovittelutrendin ovat huomanneet myös muut vanhempien kanssa työskentelevät. Perheneuvolassa vanhempia autetaan löytämään kadonnut keskusteluyhteys ja kaupunkien perheoikeudelliset yksiköt täyttyvät sovitteluista. Tuomioistuimen tarjoamat sovittelut ovat olleet asiakkaittemme suosiossa myös haastavissa riita-asioissa. Jopa lastensuojelussa pyritään käymään enenevässä määrin sovittelutyyppisiä yhteisneuvotteluja lasta koskevista ratkaisuista. Toimistomme järjestää sovintoneuvotteluja myös esim. kuolinpesän osakkaille. Usein kun on niin, että mikäli asia saadaan ratkaistua sovinnollisesti, sovinnosta halutaan myös pitää kiinni.

Oikeudenkäyntiavustajan työ on siitä erikoista, että jokainen toimeksianto on omanlaisensa, vaikka asia sinänsä olisikin monessa riidassa sama. Riita on aina ihmistensä näköinen. Toiset ovat ajautuneet vuosien varrella kauas erilleen ja luoneet mielessään tietynlaisen kuvan toisesta, joka sitten saattaakin rikkoontua, kun vihdoin istahdetaan saman pöydän ääreen. Jos puhumisen lisäksi onnistutaan aidosti kuuntelemaan toista puolta, saamme usein riidan sovittua. Monilla yhdistävä tekijä on yhteiset lapset. Toiset taas eivät pääse eroon erimielisyyksistään, vaikka kuinka neuvoteltaisiin. Silloin avustajan tehtävänä voi olla kertoa, ettei sovinto olekaan mahdollista.

Tulevaan vuoteen 2019 mahtuu sovittelujen lisäksi jälleen lukuisia oikeudenkäyntejä, pesänjakoja ja neuvonantoja. Riidanratkaisun lisäksi erityisesti lapsia koskevat rikosasiat ovat lisääntyneet toimistollamme. Toimistomme fokus pysyy edelleen riidanratkaisussa ja perhe- ja perintöoikeudessa, ja missiomme on yhä auttaa perheitä vaikeissa elämätilanteissa. Pyrimme tekemään asianajopalvelusta helposti saatavilla olevaa, ja kynnyksen hakea asianajajan apua tulee jatkossakin olla matala.

Toivotamme jokaiselle asiakkaallemme, kollegallemme ja yhteistyökumppanillemme rauhallista joulua ja iloista uutta vuotta 2019!

Perinnönjako – onko laiha sopu parempi kuin lihava riita?

Usein perinnönjaon hetkellä muutoin sopuisista sukulaisista saattaa kehkeytyä hyvinkin riitaisia. Soppaan työntävät lisäksi lusikkansa useat henkilöt, joiden ei kokkeina nimenomaisessa tilanteessa tulisi häärätä ollenkaan – esimerkiksi perillisten puolisot.

Jokaisella osapuolella on oma mielipiteensä siitä, miten perinnönjako tulisi toimittaa ja mitä omaisuudelle tulisi tehdä. Arvoon arvaamattomaan saattavat nousta esineet, joita kukaan ei kenties ollut aiemmin arvostanut. Riitoja käydään hyvin usein tunnearvoa omaavista, mutta vailla rahallista arvoa olevista esineistä. Tunnearvo nostaa omaisten mielissä esineen arvoa, vaikka todellisuudessa toisilla esineillä ei valitettavasti vapailla markkinoilla olisi lainkaan euroina määriteltävää arvoa ja näin ollen niiden “arvosta” itse perinnönjakotoimituksessa on perillisten hyvin vaikeaa päästä sopuun.

Useat vanhemmat tulevat tekemään testamentin juurikin ajatuksella “jotta jälkeeni riidoilta vältyttäisiin”. Toiset myyvät irtaimistonsa ja muun omaisuutensa jo elinaikanaan, koska “raha on ainakin riidatonta jakaa”. Kunpa jälkimmäinen väittämä pitäisikin todellisuudessa aina paikkansa. Professori Urpo Kangas onkin esittänyt, että elämä on hyvin eletty, kun et jätä perintöä.

Toisissa perillisten kesken sopimuksella toteutetuissa perinnönjaoissa päätetään yhdessä jakaa jokainen jaettavissa oleva esine tasaosuuksiin. Tällöin kukin saattaa lähteä kolmen parittoman kahvikupin kanssa tai kainalossaan yksi osa tietosanakirjasarjasta. Riitaisimmat tapaukset sen sijaan etenevät pesänjakajan määräykseen ja pesänjakajan tekemästä jaosta saatetaan taistella vielä myöhemmin oikeudessakin.

Onko laiha sopu sitten parempi kuin lihava riita?

Paras sopu antaa kaikille osapuolille sen tunteen, että heitä on kohdeltu oikeudenmukaisesti. Usein on viisainta antaa ajan hieman kulua eikä ruveta jakamaan kuolinpesää heti hautajaisten kahvitilaisuudessa. Aika antaa perspektiiviä siihen, mikä arvo ja merkitys tavaroilla itselle on ja laimentaa pinnassa olevia tunteita. Valitettavasti kuitenkin aika on toisinaan se, jota kuolinpesillä ei ole. Varat ovat usein osin kiinni kiinteistöissä ja asunto-osakkeissa, joiden ylläpito maksaa. Lisäksi rahaa tarvitaan perintöverojen maksuun. Näin ollen kiinteistöt/asunto-osakkeet saatetaan joutua pikaisestikin myymään ja niissä oleva irtaimisto tulee tällöin ensimmäisenä jaettavaksi.

Yleensä itse jakamisesta neuvottelun tilannetta rauhoittaa ulkopuolisen (ei sukulaisen/puolison/ystävän) puolueettoman henkilön paikallaolo. Henkilön, joka tuntee juridiikan perinnönjaon osalta sekä on osallistunut omaisuuserien myyntiin, perinnönjakojen toimittamiseen ja kuolinpesän asioiden hoitamiseen eri instansseissa. Tämän lisäksi arvokkaampien esineiden ja omaisuuserien kuten merkittävien taide-esineiden ja asunto-osakkeen osalta kannattaa käyttää arvioijaa antamassa perusteltu näkemyksensä kyseisen omaisuuden arvosta. Arvoista kannattaa lisäksi pyytää kirjallinen arviokirja ainakin silloin, jos kaikki osakkaat ole mukana arviota tehtäessä. Verottaja ei ole perintöverotusta toimittaessaan sidottu osakkaiden perunkirjaan merkitsemiin omaisuuserien arvoihin. Verottajan perusteet omaisuuden arvostamiselle on selitetty hyvin yksinkertaisesti verottajan kotisivuilla.

Jos perinnönjaosta halutaan sopia, voidaan irtaimiston osalta esimerkiksi vuorotellen valita niitä esineitä, joita ei voi jakaa tasaosuuksin. Esineiden euromääräiset arvo-erot tasataan sitten vaikkapa tilivaroilla perinnönjaossa. Tasaosuuksiin jaettavissa olevien omaisuuserien osalta tätä vuorotellen valitsemista voi toki myöskin toteuttaa tai sitten sopia niiden jaosta tasaosuuksiin. Tasaosuuksiin jaon osalta kannattaa muistaa, että se synnyttää usein yhteisomistussuhteen (esimerkiksi asunto-osakkeen jako tasaosuuksin) ja tämä omistusmuoto ei riitaisilta osakkailta yleensä jatkossa onnistu.

Verotuksellisten seuraamuksien johdosta kannattaa konsultoida ammattilaista. Usein käy niin, että omaisuuserä on vain hetken kuolinpesän ja/tai perillisen omistuksessa ennen kuin se myydään edelleen. Kiireessä tulee tehtyä hätiköityjä päätöksiä ja muun muassa edellä mainittujen vaikutusten selvittäminen jää kiireen jalkoihin.

Toisissa tapauksissa voi olla viisaampaa jakaa omaisuus heti ja toisissa pitää se vielä jakamattoman kuolinpesän omistuksessa. Kuolinpesän jakamiselle ei ole laissa asetettu märääaikaa, joten kiirettä ei sen osalta ole.

Me Legal Loungessa toimimme tarvittaessa käräjäoikeuden määrääminä pesänjakajina.

Järjestämme kuitenkin myös ennen pesänjakajan hakemiseen päätymistä lakimiesavusteisia perinnönjakoneuvotteluja. Neuvotteluissa kartoitetaan osakkaiden kykenevyys sopimusjakoon ja tarvittaessa laaditaan asiakirjat sopimusjakoa varten. Jos sopimukseen ei näin päästä, ohjeistetaan osapuolia pesänjakajan hakemisessa sekä voidaan kertoa hieman tuon prosessin juridisesta kulusta, pesänjakajan oikeuksista ja velvollisuuksista ja siitä miten kustannukset tuolloin muodostuvat ja kuka niistä vastaa.

Sen lisäksi, että riitaisa perinnönjako on henkisesti todella raskas prosessi, sovun puolesta perinnönjakoa koskevissa asioissa puhuvat myös erityisesti kustannuskysymykset. Pesänjakajan kulut nousevat joka tapauksessa tuhansiin euroihin ja laajimmissa kokonaisuuksissa huomattavan suuriksi. Perinnönjakoneuvotteluilla voi asiassa päästä hyvinkin pian kaikkia tyydyttävään lopputulokseen, kun jokaiselle annetaan mahdollisuus lausua mielipiteensä ja jokaista aidosti kuunnellaan – juridisia perusteita unohtamatta. Sovinnolla tehty perinnönjako mahdollistaa osakkaiden hyvät välit tulevaisuudessakin. Lähiomaisen kuolemantapauksesta kun pahimmassa tapauksessa seuraa lisäksi perillisten välien rikkoutuminen.

Ota yhteyttä Legal Loungeen ja sovitaan tapaaminen, jossa kartoitetaan teidän tilanteenne!

Author: Hanna Rahikka

…………………………………………………………………………………………………………………………………………………..

Perhe- ja perintöoikeudellisten blogien sarja on yleisluonteinen fiktiivisiin tapahtumiin perustuva katsaus johonkin yksittäiseen lain säännökseen ja toimii siksi ainoastaan ajatusten herättäjänä, ei neuvona tosielämän tilanteisiin.

Lakimiesavusteinen perinnönjakoneuvottelu

Haluatko mukaan testaamaan lakimiesavusteista perinnönjakoneuvottelua?

Legal Lounge lanseeraa uuden konseptin sopuisan perinnönjaon edistämiseen ja pitkällisten perinnönjakoriitojen välttämiseen.

Lakimiesavusteisessa perinnönjakoneuvottelussa kuolinpesän osakkaat tapaavat yhtä aikaa puolueettoman juridiikan ammattilaisen, joka vastaa kaikkien osakkaiden kysymyksiin sekä antaa yleistä tietoa perinnönjaon juridiikasta. Osakkaat osallistuvat tapaamiseen yksin, ilman omaa asiamiestä. Legal Loungen asiantuntija ei toimi kenenkään yksittäisen osakkaan edustajana. Tapaamisten määrä rakentuu osakkaiden toiveiden mukaisesti. Järkevää on tavata ainakin kahdesti ja näiden tapaamisten välissä on kullakin osapuolella aikaa miettiä asiaa tahollaan. Juridisen asiantuntijuuden lisäksi prosessissa hyödynnetään sovittelukoulutuksista saatuja oppeja. Toimistomme perustajaosakas Marja Välilä on osallistunut sovittelukoulutuksiin niin Suomessa mm. Lakimiesliiton koulutuksissa sekä viimeisimpänä New York City Bar Associationin järjestämässä kreditoidussa sovittelukoulutuksessa.

Neuvotteluissa käydään läpi perinnönjaon juridiikan lisäksi myös perustiedot toimitusjaosta (pesänjakajan toimittama jako), mikäli kuolinpesän sovinnollinen jakaminen ei onnistu. Näitä tietoja ovat muun muassa perustiedot pesänjakajan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä toimitusjaon kulusta.

Uutta palveluamme kokeilemaan etsimme tällä hetkellä kahta kuolinpesää, joiden osakkailla on yhteinen halu vielä ennen pesänjakajan hakemista hakea sovinnollista ratkaisua perinnönjakoon. Osakkaat sitoutuvat tapaamaan asiantuntijamme toimistollamme yhdessä muiden osakkaiden kanssa sekä tämän lisäksi arvioimaan konseptin anti ja laatu neuvottelujen jälkeen. Etukäteen lähetämme lisäksi vastattavaksi kysymyksiä, joissa kartoitetaan osakkaiden odotuksia ja toiveita.

Kokeiluun mukaan valituille kahdelle kuolinpesälle tarjoamme palvelun puoleen hintaan – edellytyksenä, että he sitoutuvat sovittuun määrään tapaamisia, toimittavat maksuttomat etukäteistietolomakkeet sekä arvioivat palvelun jälkikäteen.

Toivomme, että kuolinpesänne osakkaat:

asuvat pääkaupunkiseudulla joutuisan tapaamisen mahdollistamiseksi,
ovat täysi-ikäisiä eivätkä ole edunvalvonnassa,
ovat lähtökohtaisesti halukkaita vielä yhdessä löytämään sovintoratkaisun perinnönjaolle, vaikka tilanne on jo riitautunut siten, että sovintoon perinnöjaon yksityiskohdista ei ole aiemmin yhdessä päästy.

Lakimiesavusteinen perinnönjakoneuvottelu ei velvoita pesän osakkaita sovinnon löytymiseen tai sopimusjakoon.

Kyseessä on maksullinen toimeksianto, josta laaditaan toimeksiantosopimus sekä johon sovelletaan yleisiä ehtojamme. Veloitus on tuntiperusteinen ja tuntihintaan lisätään arvonlisävero (24 %). Normaali perintökonsultaation tuntihintamme on 160 euroa + alv 24 %. Käytettävien tuntien määrä arvioidaan etukäteen ja kuolinpesä hyväksyy laskutuksen. Lakimiesavusteiseen perinnönjakoneuvotteluun varattava minimituntimäärä on 4 h.

Mikäli neuvottelut johtavat sopimuksella tehtävään perinnönjakoon, on asiakirjojen laadinta erikseen laskutettava toimenpide.

Valinta kuolinpesien valikoitumisesta tehdään yllä näkyvät kriteerit täyttävien kuolinpesien suhteen yhteydenottojen aikajärjestyksessä.

Ota yhteyttä:

Hanna Rahikka, hanna.rahikka@legallounge.fi

Ennakkoperinnöstä

Miksi ennakkoperinnöstä menee lahjavero?

Meneekö siitä lainkaan perintöveroa?

Miten ennakkoperintö otetaan huomioon perinnönjättäjän kuoleman jälkeen?

Yksi yleisimmistä harhaluuloista ennakkoperintöön liittyen koskee sitä, että siinä elossa oleva henkilö antaisi perintöä, joka verotettaisiin hänen eli ennakkoperinnön antajan elinaikana perintöverotuksessa. Perintöverotusta ei voida toimittaa “perinnönjättäjän” vielä eläessä. Ei edes ennakkoperinnöstä.

Ennakkoperintöä ei verotuksellisesti ole olemassa myöskään niin, että siitä verotettaisiin vasta ennakkoperinnön antajan kuollessa, vaan kyseessä on lahja ja se verotetaan antohetkellä – eli antajan vielä eläessä – lahjaverotuksen mukaisesti.

Ennakkoperintö otetaan huomioon ennakkoperinnön/lahjanantajan kuoleman jälkeen tehtävässä perinnönjaossa. Tätä koskee Perintökaaren 6 luvun 1 §:

“Mitä perittävä eläessään on antanut rintaperilliselle, on ennakkona vähennettävä tämän perinnöstä, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun. Jos ennakon saajana on muu perillinen, on vähentäminen tehtävä vain, jos omaisuutta annettaessa on niin määrätty tai olosuhteiden perusteella on katsottava niin tarkoitetun.

Jos puolisoiden yhteiselle rintaperilliselle on annettu ennakkoperintöä jommankumman puolison avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta, on sen arvo vähennettävä ensiksi kuolleelta puolisolta jääneestä perinnöstä. Mikäli ennakon koko arvoa ei voida tästä vähentää, on loppuosa vähennettävä toiselta puolisolta jääneestä perinnöstä.”

Annettavan lahjan osalta voi määritellä onko se otettava huomioon ennakkoperintönä vai ei. Kuitenkin mIkäli lahjanantaja kuolee alle kolmen vuoden sisällä lahjan antamisesta, lahja otetaan perintöverotuksessa huomioon, vaikka sen osalta olisi merkintä ”ei ennakkoperintöä”. Tällöin kuitenkin perintöveron määrästä vähennetään jo maksettu lahjavero. Palautuksia ei kuitenkaan makseta, vaikka lahjaveron määrä olisi ollut suurempi kuin perintöveron. Tavallisella lahjalla (ei siis ennakkoperinnöllä) on erilainen vaikutus lahjanantajan kuoleman jälkeen kuin ennakkoperinnöllä.

Usein vanhemmat eivät halua antaessaan tasapuolisesti samanarvoisen lahjan kaikille rintaperillisilleen, että lahja käsitellään ennakkoperintönä. Lahjaa voidaan pitää ennakkoperintönä vain, jos lahjansaaja on perillisasemassa lahjanantajan kuolinhetkellä. Lahjanantaja voi erikseen määrätä, että muulle kuin rintaperilliselle annettu lahja on ennakkoperintöä. Näitä koskee jo yllä esitetty perintökaaren 6 luvun 1 §.

Ennakkoperintö ei vanhene sikäli, että ennakkoperintönä annetut lahjat lisätään kuolinpesän varoihin, vaikka lahja ennakkoperintönä olisi annettu jo vuosia aiemmin. Lahjan arvostushetki tulee suoraan perintökaaresta, jonka 6:5 mukaan “Ennakkoperintöä vähennettäessä on omaisuudelle pantava se arvo, mikä sillä vastaanotettaessa oli, jollei asianhaaroista muuta johdu.”

Perintöverotuksessa perillisille määrätään perintövero osuudesta, joka saadaan laskemalla yhteen vainajan omaisuus ja ennakkoperintöjen yhteissumma – ja jakamalla tämä tasan kaikille perillisille.

Miten sitten verotuksessa otetaan huomioon se, että toiset ovat saaneet jo ennakkoperintöä? Ennakkoperintöä saaneiden perillisten perintöverosta vähennetään aiemmin maksettu lahjavero. Jos kuitenkin maksettu lahjavero on suurempi kuin perintövero, ei palautuksia tule eikä erotusta korvata.

Perinnönjaossa taas ennakkoperinnöt huomioidaan luonnollisesti siten, että ennakkkoperintöä saaneen katsotaan jo saaneen osansa perinnöstä ennakkoperintönä ja tämä lisää muiden osuuksia (jotka ennakkoperintöä eivät ole saaneet) toimitettavassa perinnönjaossa.

Verottajan erittäin informatiiviset internetsivut käsittelevät perinnönjättäjältä saatuja lahjoja esimerkkien avulla: https://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Perinto/Perinnonjattajalta_saadut_lahjat(10785)

Voiko sitten käydä niin, että on saanut niin paljon ennakkoperintöä, että sitä voi joutua myöhemmin palauttamaan? Tähänkin antaa vastauksen perintökaari 6:5 “Jollei kaikkea sitä, minkä perillinen on ennakkona saanut, voida vähentää hänen perintöosastaan, ei hän ole velvollinen palauttamaan erotusta, ellei niin ole määrätty ennakkoa annettaessa.” Tästäkin voi siis määrätä.

Suurimman osan vanhemmista tahtotila on kohdella perillisiään tasapuolisesti. Mikäli tämä on sinunkin tahtosi, varmista, että näin tapahtuu. Ota yhteyttä Legal Loungeen ja sovitaan tapaaminen, jossa kartoitamme Sinun tilanteesi!

Author: Hanna Rahikka

………………………………………………………………………………………………………………………………………………….

Perhe-ja perintöoikeudellisten blogien sarja on yleisluonteinen fiktiivisiin tapahtumiin perustuva katsaus johonkin yksittäiseen lain säännökseen ja toimii siksi ainoastaan ajatusten herättäjänä, ei neuvona tosielämän tilanteisiin.

Isänsä poika

isäjapoika

Tiesitkö, että perintökaareen on vastikään lisätty 23 a luku koskien perinnönjaon oikaisua ja omaisuuden palautusvelvollisuutta?

Kyseisen lisäyksen valmistelu jäi julkisuudessa isyyslain valmistelua ja sen voimaantuloa koskevan uutisoinnin varjoon, mutta lisätyn luvun kytkentä isyyslakiin on vahva. Hallituksen hyväksyessä isyyslain, se samalla hyväksyi kaksi lausumaa, joista ensimmäisessä lausumassaan eduskunta edellytti, että “hallitus ryhtyy kiireellisesti valmistelemaan esityksen perinnönjaon peräyttämistä ja palautusvastuuta koskevaksi täydentäväksi sääntelyksi sellaisia tapauksia varten, joissa avioliiton ulkopuolella ennen 1 päivänä lokakuuta 1976 syntyneellä lapsella on uuden isyyslain 67 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin tai sen seurauksena perintöoikeus isänpuoleisen perittävän jälkeen.”

Eli käytännössä:

Matias, joka syntyi vuonna 1975 yksinhuoltajaäidille, laittoi isyyskanteen vireille vuonna 2016, saatuaan vasta tuolloin tiedon biologisen isänsä henkilöllisyydestä.

Vuoden 2016 alusta oli tullut voimaan uusi isyyslaki. Aiemman isyyslain voimaanpanosta annetun lain (voimaanpanolaki) 7 §:n 2 momentin mukaan lapsen, joka oli syntynyt ennen 1.10.1976 voimaan tullutta isyyslakia, oli pantava isyyden vahvistamista koskeva kanne vireille viiden vuoden kuluessa isyyslain voimaantulosta. Oikeutta ajaa kannetta ei myöskään ollut, jos mies (isä) oli jo kuollut. Matiaksen tapauksessa edellä kerrottu viiden vuoden määräaika oli päättynyt Matiaksen ollessa vasta pieni lapsi. Myöhemmin tullut Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisu 2012:11 oli antanut Matiakselle toivoa siitä, että isyyden vahvistaminen ei ollut myöhäistä hänenkään osaltaan, mutta Matiaksen tapauksessa ylipäätään tieto mahdollisen isän henkilöllisyydestä tuli hänelle vasta nyt.

Matiaksen biologinen isä Ilpo oli valitettavasti ehtinyt menehtyä vuonna 2014, mutta isyys saatiin kanteella vahvistettua isän kuoleman jälkeen. Matias ei ollut lähtenyt etsimään isäänsä saadakseen tältä taloudellista tukea, mutta kun Matias sai isyyden vahvistamisen yhteydessä tietää, että hänellä olisi uuden lain mukaan myös oikeus perintöön isänsä jälkeen, se tuntui hänestä oikeudenmukaiselta.

Ositus- ja perinnönjako oli kuitenkin jo ehditty toimittaa Matiaksen isän Ilpon jälkeen. Ensin oli ositettu omaisuus Ilpon kuolinpesän ja Ilpon lesken Tuulan välillä. Tämän jälkeen Ilpon tuolloiset lakimääräiset perilliset eli lapset avioliitosta Tuulan kanssa olivat jakaneet Ilpon kuolinpesän.

Tilanne oli haastava. Matias vasta tutustui sisaruspuoliinsa, jotka olivat ottaneet hänet avosylin vastaan ja ja nyt hänen tulisi esittää heille, että hänelle kuuluisi myös osa isänsä perinnöstä. Matias pyrki ensin sopuisasti muiden perillisten kanssa sopimaan perinnönjaon oikaisusta, mutta sovinnolla asiaa ei saatu hoidettua.

Matias joutui hakemaan pesänjakajaa, jolla oli oikeus nostaa palautusvelvollisuutta koskevan kanne (PK 23 a:10) ja toimittaa oikaisujako.

Voiko tämä lakimuutos oikeasti koskea myös ennen lain voimaantuloa kuolleiden isien lapsia?

Isyyslain 67 §:n mukaan “Se, jolla 1 momentin nojalla on perintöoikeus, voi vaatia toimitetun perinnönjaon oikaisua, vaikka perittävä on kuollut ennen tammikuun 1 päivää 2016.”

Kuitenkin samainen pykälä rajaa asiaa seuraavasti: “Avioliiton ulkopuolella ennen 1 päivänä lokakuuta 1976 syntyneellä lapsella ei ole tuomioistuimessa vahvistetun isyyden perusteella perintöoikeutta isänpuoleisen perittävän jälkeen, jos perittävä on kuollut ennen 31 päivää tammikuuta 2012.”

Perintöoikeus tulee lisäksi yhä saattaa voimaan 10 vuodessa perinnönjättäjän kuolemasta eli tältä osin lakiin ei tullut muutoksia.

Eikö silläkään siis ole merkitystä, että isä on kuollut ennen kanteen vireilletuloa?

Ei ole, yllä kerrotut lakitekstin ajalliset rajoitteet huomioiden. Itse asiassa “…hallitus ehdotti esityksessään isyyslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 91/2014 vp), että takautuvan lainsäädännön nojalla isyytensä vahvistuttaneella lapsella ei olisi perintöoikeutta sellaisen perittävän jälkeen, joka oli kuollut ennen kuin isyyden vahvistamiseen johtanut kanne tuli vireille. Eduskunnan perustuslakivaliokunta arvioi oikeudellisen tilanteen toisin. Perustuslakivaliokunnan mukaan omaisuuden suojaan liittyvät perusteet eivät ole lähtökohtaisesti yhtä painavia kuin vaatimus tiettyyn aikaan avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten syrjimättömyydestä (PeVL 46/2014 vp, s. 9 ja LaVM 16/2014 vp, s. 8).”

Mitä siis voi vaatia?

Tämä kaikki perustuu perintökaaren uuteen 23 a lukuun. Perillinen tai yleistestamentinsaaja, jonka oikeus perintöön on aiemmin perinnönjaossa sivuutettu tai osalta jonka isyys vahvistetaan vasta perinnönjaon jälkeen:

voi esittää vaateen omaisuuden palauttamisesta
hän voi esittää vaateen osituksen/erottelun/avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetun lain 8 §:ssä tarkoitetun hyvityksen oikaisusta
vaatia perinnönjaon oikaisua

Ota yhteyttä Legal Loungeen ja sovitaan tapaaminen, jossa kartoitetaan Sinun tilanteesi!

Author: Hanna Rahikka

…………………………………………………………………………………………………………………………………………………..

Lähteet: Perintökaari, hallituksen esitys 72/2015 vp, KKO 2012:11 ja Oikeusministeriön julkaisu mietintöjä ja lausuntoja 48/2015