Monille on tuttu Yhdysvaltalaisista tv-sarjoista pidätetyn “oikeus yhteen puheluun”. Ei ole pitkäkään aika, kun minulta kysyttiin, että “soittaako teille koskaan kukaan sitä yhtä puhelua?”
Suomen ja Yhdysvaltain oikeusjärjestelmät – saati televisiosarjojen “todellisuus” – eroavat toisistaan monin tavoin ja ihan näin dramaattista yhden ainoan puhelun (vastattiin siihen tai ei) mahdollisuutta Suomessa ei tunneta. Toisinaan lakimies voi toki meilläkin saada puhelun poliisiasemalta. Tällöin saattaa olla kyse pyynnöstä saapua avustajaksi kuulemiseen esitutkinnassa.
Suomessa rikoksesta epäillyllä on oikeus jo esitutkinnassa käyttää valitsemaansa avustajaa. Kun henkilölle ilmoitetaan, että häntä epäillään rikoksesta, on hänelle viipymättä ja viimeistään ennen hänen kuulemistaan tästä oikeudesta ilmoitettava (Esitutkintalaki 16 §).
Myös muilla rikosasian asianosaisilla on oikeus käyttää valitsemaansa avustajaa. Esitutkintaviranomaisen on muutenkin selvitettävään rikokseen, rikoksen selvittämiseen ja asianosaisen henkilöön liittyvät seikat huomioon ottaen huolehdittava siitä, että asianosaisen oikeus käyttää avustajaa tosiasiallisesti toteutuu hänen sitä halutessaan tai oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamisen sitä edellyttäessä. (Esitutkintalaki 10 §).
Olin taannoin saanut myöhäisen iltalenkkini aikana viisi puhelua puhelimeeni. Vastaajaviesti paljasti kyseessä olevan asian, jossa asiakas tarvitsi avustajaa kuulemiseen Pasilan poliisiasemalle. Sovimme, että aloittaisimme varhain seuraavana aamuna. Asiakkaamme sai oikeuksiensa mukaan valitsemansa avustajan paikalle. Seuraavasta aamupäivästä tuli pitkä ja raskas ja oli ehdottoman tärkeä asian laatu huomioiden, että avustaja paikalle oli kutsuttu.
Tiesitkö, että mikäli sinua kuullaan esitutkinnassa, ovat velvollisuutesi hyvin erilaiset riippuen siitä mikä asemasi prosessissa on? Rikosoikeudellisissa asioissa asiakkaat lähestyvät usein juristia vasta kun ovat saaneet käräjäoikeudelta haasteen tai asianomistajana kutsun saapua oikeuteen. Ehdottoman tärkeää olisi kuitenkin konsultoida rikosoikeusjuridiikan ammattilaista jo prosessin alkuvaiheessa.
Esitutkinnassa on esitutkintalain 7 luvun 6 § mukaan asianomistajalla eli rikoksen uhrilla totuudessapysymisvelvollisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että “Asianomistajan sekä tämän laillisen edustajan ja asiamiehen on pysyttävä totuudessa tehdessään selkoa tutkittavasta asiasta ja vastatessaan esitettyihin kysymyksiin.”
Rikoksesta epäillyllä sen sijaan on oikeus vaieta ja oikeus olla myötävaikuttamatta rikoksensa selvittämiseen. Esitutkintalaissa lain sanamuoto on “rikoksensa selvittämiseen”, mikä tuntuu hieman oudolta ottaen huomioon, että esitutkintalaissa nimenomaan epäillyn syyttömänä kohtelua painotetaan. Oikeammin olisi liene sanoa oikeus olla myötävaikuttamatta oman mahdollisen syyllisyytensä selvittämiseen sen rikoksen osalta, josta häntä epäillään.
Tämä oikeus olla myötävaikuttamatta “rikoksensa selvittämiseen” on myös nk.itsekriminalisointisuoja, joka koskee rikoksesta epäiltyä. Asia aiheuttaakin usein rikoksen uhrissa tunteen lain epäoikeudenmukaisuudesta kaiken muun hänen kokemansa kärsimyksen ohella.
Rikosprosessissa tulee kuitenkin muistaa, että jokaisella sen osapuolella on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Ketään ei tule tuomita kesken käsittelyn ja rikoksesta epäiltyä kohdellaan syyttömänä, kunnes toisin todistetaan. Tämä nk.syyttömyysolettama tarkoittaakin juuri sitä, että rikoksesta syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on näytetty toteen tuomioistuinprosessissa, jonka kulusta säädetään lain tasolla.
Itse syyttömyysolettamaa koskeva määräys sisältyy Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6.2 artiklaan ja kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 14.2 artiklaan. YK:n ihmisoikeusjulistuksen 11 § mukaan “Jokaisen rikollisesta teosta syytteessä olevan henkilön edellytetään olevan syytön siihen asti kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti todistettu julkisessa oikeudenkäynnissä, jossa hänelle turvataan kaikki hänen puolustustaan varten tarpeelliset takeet.” Suomessa periaate on tuotu esiin muun muassa esitutkintalaissa, jonka 4 luvun 2 § mukaan “Rikoksesta epäiltyä on kohdeltava esitutkinnassa syyttömänä”.
Mitä vakavammasta rikoksesta on kyse, ympäristön suhtautuminen rikoksesta epäiltyyn saattaa muuttua jo esitutkintavaiheessa. Enkä viittaa tällä viranomaisiin, vaan epäillyn arkielämän lähipiiriin. Jos rikosepäily on lisäksi tullut epäillyn työyhteisön tietoon – vaikka ei siihen millään tavalla liittyisikään – voi sillä olla lamauttava vaikutus epäillyn koko arkielämään. Tietyissä median mielenkiinnon herättävissä rikostyypeissä “tuomiota” saatetaan jakaa iltapäivälehtien kautta jo ennen kuin asian oikeuskäsittelyä on päästy alkamaankaan.
Me täällä Legal Loungessa haluamme auttaa Sinua. Ota yhteyttä meihin jo ennen kuulemistasi esitutkinnassa, näin voimme varmistaa oikeuksiesi toteutumisen prosessin alusta saakka. Rikosoikeuspäivystysnumeromme päivystää kesälläkin numerossa 010 505 2655.
