Tag Archives: testamentti

Vastuullisen lahjoittamisen marraskuu

Toimistomme osallistuu Asianajajaliiton järjestämään Vastuullisen lahjoittamisen marraskuu -kampanjaan, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta testamenttilahjoittamisen mahdollisuudesta. Kampanjan myötä olemme mukana laatimassa veloituksetta testamentteja, joissa ainakin yhtenä edunsaajana on jokin kampanjassa mukana olevista järjestöistä.

Mikäli haluat tehdä testamentilla lahjoituksen sinulle tärkeälle järjestölle, ole suoraan yhteydessä toimistoomme. Ja ole nopea, sillä teemme vain tietyn määrän maksuttomia testamentteja. Edellytyksenä maksuttomuudelle on, että testamentti on perusmuotoinen ja normaalilaajuinen.

Lisätietoja kampanjasta ja testamenttilahjoittamisesta antaa osakkaamme AA Hanna Rahikka, p. 050 302 6440 ja email hanna.rahikka@legallounge.fi

Katso mukana olevat järjestöt täältä!

Annin testamentti

hautajaiskuva

Annin ja Heikin avioero oli ollut riitaisa. Omaisuuden jakamisesta oli taisteltu pitkään ja helpommaksi asiaa ei ollut ainakaan tehnyt mittava perintö, jonka Anni oli saanut pari vuotta aiemmin. Annilla ja Heikillä ei ollut avioehtoa eikä Annin isä ollut kuollessaan jättänyt jälkeensä testamenttia, jossa olisi testamentinsaajan aviopuolison avio-oikeuden poissulkeva ehto. Annin periessä isänsä, tuosta perinnöstä tuli siis osa avioerossa ositettavaa omaisuutta.

Anni itse teki välittömästi eronsa jälkeen oman testamentin, koska halusi varmistua siitä, että hänen lastensa mahdollisten aviopuolisoiden avio-oikeus häneltä perittyyn omaisuuteen oli suljettu pois. Tämä oli Annin suurin huolenaihe lasten perimystä ajatellen. Anni mietti miten hänen netistä testamenttipohjaan löytämänsä ehtolause suhtautuisi siihen, jos avoliitossa elävän lapsen puoliso ryhtyisi eron hetkellä esittämään joitain vaateita asian suhteen. Hän ei ollut ainakaan kuullut moisesta. Olikohan se edes mahdollista? No, kaikkea ei voinut etukäteen murehtia, hän ajatteli.

Anni halusi testamenttiin myös toiveensa siitä, että hänen omien lastensa häneltä saaman omaisuuden osalta – mikäli lapset Annin kuollessa olisivat alaikäisiä – omaisuutta hoitamaan tulisi hänen siskonsa Sirpa. Tämä perustui holhoustoimilain 2 luvun 10 §:ään, jonka 4 kohdan mukaan tuomioistuimen tulee määrätä edunvalvoja, jos “lahjakirjassa tai testamentissa on määrätty, että saajalle tuleva omaisuus on uskottava muun henkilön kuin saajan edunvalvojan hoidettavaksi, ja edunvalvojan määrääminen hoitamaan saatua omaisuutta on saajan edun mukaista.” Anni toivoi, että tämänkään testamenttimääräyksen suhteen ei tulisi ongelmia hänen jälkeensä. Todennäköistähän oli, että hän eläisi vielä pitkään.

Anni säilytti testamenttiaan huolellisesti pankin tallelokerossa, mutta valitettavasti se piti ottaa uudestaan esille pikemmin kuin kukaan oli voinut arvatakaan. Anni menehtyi äkilliseen sairauskohtaukseen ja häneltä jäi perillisinä kaksi alaikäistä lasta Miia ja Joni.

Lisää vastoinkäymisiä oli kuitenkin vielä tulossa. Pian Annin kuoleman jälkeen Annin ja Heikin vanhempi lapsi Joni ajoi mopokolarin ja menehtyi heti onnettomuuspaikalla.

Perintökaaren 2 luvun 2 §:n mukaisesti: “Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen isänsä ja äitinsä kumpainenkin puolet perinnöstä. Milloin isä tai äiti on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa.” Jonin perivät näin ollen isä Heikki ja sisko Miia. Osa Annin omaisuudesta oli siis nyt siirtymässä tätä kautta hänen ex-miehelleen.

Olisiko Anni sitten voinut vaikuttaa tilanteeseen tekemällä erilaisen testamentin? Miten tähän olisi vaikuttanut se, että Joni oli alaikäinen ja Annin lakiosaperillinen?

Mitä asioita tulee ottaa huomioon testamentinsaajan aviopuolison avio-oikeuden poissulkevaa ehtoa laatiessa?

Voiko testamentin tekijä sitovasti määrätä testamentilla saadun omaisuuden hoitajasta?

Ota yhteyttä Legal Loungeen ja sovitaan tapaaminen, jossa kartoitamme Sinun tilanteesi ja tarpeesi testamentille!

Author: Hanna Rahikka

………………………………………………………………………………………………………………………………………………….

Perhe-ja perintöoikeudellisten blogien sarja on yleisluonteinen fiktiivisiin tapahtumiin perustuva katsaus johonkin yksittäiseen lain säännökseen ja toimii siksi ainoastaan ajatusten herättäjänä, ei neuvona tosielämän tilanteisiin.

Puolison perintöoikeus

Heini ja Mika olivat menossa naimisiin ja nuorenparin pohtiessa hääjuhlien käytännön järjestelyjä, miettivät Mikan vanhemmat kesämökkikiinteistönsä lahjoittamista pojalleen Mikalle. Vanhempia mietitytti erityisesti mitä tuleva miniä sanoisi, jos he kertoisivat ajatelleensa lahjoittaa kesämökkikiinteistönsä Mikalle, mutta sulkea lahjakirjassa lahjansaajan tulevan aviopuolison avio-oikeus pois. Kiinteistö kun oli Mikan isän vanha kotitalo. Tämä valveutunut nuoripari oli kuitenkin jo aikaa sitten itsekin keskustellut avioehdosta. Avioehdon tarpeellisuudesta oltiin yhtä mieltä ja sen haluttiin olevan täysin poissulkeva ja voimassa niin kuoleman kuin avioeronkin varalta.

Kesämökkikiinteistöstä tehtiin lahjakirja ja Heini ja Mika pääsivät häiden kynnyksellä remontoimaan mökkiä. Avioehto allekirjoitettiin ja rekisteröitiin ja pari sai toisensa kauniina kesäiltana oman mökin pihalla järjestetyssä juhlassa. Elämä soljui onnellisesti eteenpäin, kunnes eräänä talvipäivänä Mika menehtyi autokolarissa.

Heini pohti surun keskellä sitä, miten käytännön asiat järjestyisivät. Ainakin heidän nykyiseen kotiinsa, jossa he olivat vuokralla, hänellä olisi yksinkin varaa jäädä. Mikan isä alkoi tarmokkaasti hoitaa pakollisia asioita ja lupasi järjestää kaikki perunkirjoituksesta lähtien. Hehän Mikan äidin kanssa olisivat Mikan perilliset, näin hän Heinille kertoi. Pari viikkoa myöhemmin Heini sai kuitenkin puhelun lakimieheltä, joka oli järjestämässä Mikan perunkirjoitusta. Lakimies kertoi Heinille, että lain nojalla Heini perisi Mikan omaisuuden eikä Mika ollut myöskään jättänyt jälkeensä testamenttia, joka toisin määräisi. Heini ei voinut uskoa korviaan. Hänen oma isänsä oli kuollut tovi aiemmin ja hän muisti kirkkaasti, miten hänen äitinsä oli koko ajan puhunut isän perimisestä ja lakimies oli nimenomaan painottanut, että äiti sai isän omaisuudesta ainoastaan tasinkoa ja senkin avio-oikeuden nojalla eikä perimyksen. Nythän hänellä ja Mikalla ei edes ollut avio-oikeutta toistensa omaisuuteen.

Lain, joka Suomessa säätää perimyksestä – perintökaaren – 3 luvun 1 § mukaan ”Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle”. Eloonjääneen puolison – eli tässä tapauksessa Heinin – kuollessa hänen pesänsä osakkaita ovat ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset, eli mikäli Mikalta on vielä tuolloin elossa isä, äiti, veli tai sisar tai veljen tai sisaren jälkeläinen, saavat ne heistä, joilla silloin on lähinnä oikeus periä Mika, osuuden eloonjääneen puolison eli Heinin pesästä. Lähtökohta on, että toissijaiset perilliset saavat puolet eloonjääneen puolison pesästä, mutta mikäli on olemassa avioehto kuoleman varalta, vaikuttaa se osaltaan omaisuuden jakautumiseen tässä vaiheessa.

Heini peri siis Mikan omaisuuden rajoitetulla omistusoikeudella. Hän saa esimerkiksi myydä, vuokrata ja pantata perimäänsä omaisuutta, eikä hän tarvitse siihen toissijaisten perillisten suostumusta. Hän ei kuitenkaan saa testamentilla määrätä Mikalta tulevasta omaisuudesta eli siitä, mitä on tuleva Mikan perillisille, kun Heini kuolee. Jotta Heini olisi saanut omaisuuden siten, että hän saisi myös testamentata sen, olisi siinä tapauksessa Mikan tullut tehdä täysi omistusoikeustestamentti Heinin hyväksi. Heinin tekemän lahjan tai lahjanluonteisen luovutuksen osalta Mikan toissijaisilla perillisillä on suojanaan perintökaaren 3:3:n mukainen oikeus saada vastiketta Heinin kuoleman jälkeen toimitettavassa pesänjaossa.

Aina niin hyvissä väleissä appivanhempiensa kanssa ollut Heini saikin pian huomata, että oman surunsa keskellä myös appivanhemmille oli tullut täytenä yllätyksenä lain säädös Heinin perillisasemasta. Jokaisella heistä oli pian oma mielipiteensä siitä, miten omaisuutta ja erityisesti kesämökkiä tulisi käyttää. Kun Heini ilmoitti harkinneensa mökin myymistä, koska sen ylläpito oli liian kallista, menivät välit lopullisesti poikki.

Yhä useampi naimisiinmenevä pariskunta pohtii ennen avioitumista avioehdon tekemistä, mutta harva kuitenkaan miettii sitä, mitä tapahtuu, jos puoliso kuolee. Asuntolaina on turvattu lainaturvalla, mutta siitä kuka minut kuoltuani perii, ei kenties ollakaan täysin varmoja. Ota yhteyttä Legal Loungeen – me käymme kanssasi läpi ennen avioitumista ne juridiset seikat, joihin avioituminen vaikuttaa.

Author: Hanna Rahikka

…………………………………………………………………………………………………………………………………………………..