Annin ja Heikin avioero oli ollut riitaisa. Omaisuuden jakamisesta oli taisteltu pitkään ja helpommaksi asiaa ei ollut ainakaan tehnyt mittava perintö, jonka Anni oli saanut pari vuotta aiemmin. Annilla ja Heikillä ei ollut avioehtoa eikä Annin isä ollut kuollessaan jättänyt jälkeensä testamenttia, jossa olisi testamentinsaajan aviopuolison avio-oikeuden poissulkeva ehto. Annin periessä isänsä, tuosta perinnöstä tuli siis osa avioerossa ositettavaa omaisuutta.

Anni itse teki välittömästi eronsa jälkeen oman testamentin, koska halusi varmistua siitä, että hänen lastensa mahdollisten aviopuolisoiden avio-oikeus häneltä perittyyn omaisuuteen oli suljettu pois. Tämä oli Annin suurin huolenaihe lasten perimystä ajatellen. Anni mietti miten hänen netistä testamenttipohjaan löytämänsä ehtolause suhtautuisi  siihen, jos avoliitossa elävän lapsen puoliso ryhtyisi eron hetkellä esittämään joitain vaateita asian suhteen. Hän ei ollut ainakaan kuullut moisesta. Olikohan se edes mahdollista? No, kaikkea ei voinut etukäteen murehtia, hän ajatteli.

Anni halusi testamenttiin myös toiveensa siitä, että hänen omien lastensa häneltä saaman omaisuuden osalta  – mikäli lapset Annin kuollessa olisivat alaikäisiä – omaisuutta hoitamaan tulisi hänen siskonsa Sirpa. Tämä perustui holhoustoimilain 2 luvun 10 §:ään, jonka 4 kohdan mukaan tuomioistuimen tulee määrätä edunvalvoja, jos “lahjakirjassa tai testamentissa on määrätty, että saajalle tuleva omaisuus on uskottava muun henkilön kuin saajan edunvalvojan hoidettavaksi, ja edunvalvojan määrääminen hoitamaan saatua omaisuutta on saajan edun mukaista.”  Anni toivoi, että tämänkään testamenttimääräyksen suhteen ei tulisi ongelmia hänen jälkeensä. Todennäköistähän oli, että hän eläisi vielä pitkään.

Anni säilytti testamenttiaan huolellisesti pankin tallelokerossa, mutta valitettavasti se piti ottaa uudestaan esille pikemmin kuin kukaan oli voinut arvatakaan. Anni menehtyi äkilliseen sairauskohtaukseen ja häneltä jäi perillisinä kaksi alaikäistä lasta Miia ja Joni.

Lisää vastoinkäymisiä oli kuitenkin vielä tulossa. Pian Annin kuoleman jälkeen Annin ja Heikin vanhempi lapsi Joni ajoi mopokolarin ja menehtyi heti onnettomuuspaikalla.

Perintökaaren 2 luvun 2 §:n mukaisesti: “Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen isänsä ja äitinsä kumpainenkin puolet perinnöstä. Milloin isä tai äiti on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa.”  Jonin perivät näin ollen isä Heikki ja sisko Miia. Osa Annin omaisuudesta oli siis nyt siirtymässä tätä kautta hänen ex-miehelleen.

Olisiko Anni sitten voinut vaikuttaa tilanteeseen tekemällä erilaisen testamentin? Miten tähän olisi vaikuttanut se, että Joni oli alaikäinen ja Annin lakiosaperillinen?

Mitä asioita tulee ottaa huomioon testamentinsaajan aviopuolison avio-oikeuden poissulkevaa ehtoa laatiessa?

Voiko testamentin tekijä sitovasti määrätä testamentilla saadun omaisuuden hoitajasta?

Ota yhteyttä Legal Loungeen ja sovitaan tapaaminen, jossa kartoitamme Sinun tilanteesi ja tarpeesi testamentille!

Author: Hanna Rahikka

………………………………………………………………………………………………………………………………………………….

Perhe-ja perintöoikeudellisten blogien sarja on yleisluonteinen fiktiivisiin tapahtumiin perustuva katsaus johonkin yksittäiseen lain säännökseen ja toimii siksi ainoastaan ajatusten herättäjänä, ei neuvona tosielämän tilanteisiin.